Johtamisen muuttuvat vaatimukset rakennustyömaalla

Abstract

Rakennustyömaat ovat tunnettuja asia- ja projektikeskeisestä johtamisesta. Ilmapiiriä kuvaillaan usein jopa karskiksi ja kovaksi, ja työmailla on perinteisesti ollut selkeä hierarkia sekä johtamisesta vastaavat henkilöt. Tämä on ristiriidassa nykyaikaisen johtajuuden kanssa. Työmailla työ etenee pitkälti ihmisten tekemien valintojen ja toimenpiteiden kautta. Vaikka johtaminen rakennusalalla ei ole juuri muuttunut, toimintaympäristön muuttuminen on vaikuttanut merkittävästi johtamiselle asetettuihin vaatimuksiin ja johtamista harjoittavilta henkilöiltä edellytettäviin ominaisuuksiin. Työmaiden johtaminen on pirstaloitunutta, monimutkaista ja pieniin osakokonaisuuksiin pilkottua toimintaa, mikä monimutkaistaa työnjohtamista.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää Rakennusliike Laptin työnjohtajien ja vastaavien työnjohtajien kokemusta ihmisten johtamisesta viiden tutkimuskysymyksen avulla:

1. Kuinka Rakennusliike Laptilla määritellään johtamisen tavoitteet ja kuinka ne tukevat yrityksen strategiaa? 2. Mihin johtamisen osa-alueisiin työnjohto käyttää pääosan ajastaan, ja mitkä osa-alueista koetaan tärkeiksi? 3. Millaiset johtajuuteen liittyvät asiat työnjohto kokee vahvuuksiksi ja heikkouksiksi? 4. Kuinka johtajuuden vahvuudet ja heikkoudet ilmenevät arjen johtamisessa? 5. Mitä asioita työmaan johtamisessa työnjohdon mielestä tulisi kehittää, ja millä toimenpiteillä kehitys olisi mahdollista?

Tutkimus oli laadullinen, ja sen tutkimusmenetelminä käytettiin kyselytutkimusta sekä haastatteluja. Kysely lähetettiin kaikille Rakennusliike Laptin työmaatoimihenkilöille. Kyselyn vastausprosentti oli 36 %. Haastatteluihin osallistui neljä työnjohtajaa ja vastaavaa työnjohtajaa.

Tutkimus vahvisti oletettua tietoa siitä, että työmaan toimihenkilöt kokevat ihmisten johtamisen tärkeäksi osaksi työtään, mutta kaipaavat siihen lisää tukea. Tutkimukseen osallistuneet kokivat haastavaksi ihmisten erilaiset käyttäytymismallit sekä niiden tunnistamisen. Näihin työmaan johtoa tulee tulevaisuudessa valmentaa. Myös työntekijöiden monikansallisuudesta johtuvat kommunikaatiovaikeudet vaativat toimenpiteitä, ja henkilöstön toimintaedellytyksiä kielitaidon osalta on parannettava. Tutkimuksessa todettiin myös, että projektin osapuolien yhteistyön kehittäminen, ja tuotantotyötä tekevien tiiviimpi osallistaminen työnsuunnitteluun, esimerkiksi tahtituotannon, Last Plannerin, Big Roomin tai fasilitoinnin avulla, voi merkittävästi parantaa tehokkuutta sekä laatua työmailla.