Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus : opintoihin kiinnittymisen vaikeudet ja TUVA-opiskelun kehittäminen
Hovisilta, Kim (2023)
Hovisilta, Kim
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938478
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023121938478
Tiivistelmä
Oppivelvollisuuden laajentaminen koskee nuoria, jotka siirtyvät peruskoulusta toiselle aseteelle. Elokuussa 2021 voimaan tulleen uudistuksen tavoitteena on varmistaa, että kaikki nuoret suorittavat toisen asteen koulutuksen. Oppivelvollisuuslain säännösten keskeisin muutos liittyy erillisiin nivelvaiheen koulutuksiin, mitkä yhdistettiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, Tutkintokoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi (TUVA).
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Vantaan ammattiopisto, Varian nivelvaiheen koulutusta suorittavien opiskelijoiden opintojen etenemistä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, tiedostaa ja ymmärtää opiskelijoiden elämänhallintaan liittyviä taustatekijöitä. Taustatekijöillä tarkoitetaan riskitekijöitä, jotka vaikuttavat oppimisen haasteisiin ja opintoihin kiinnittymiseen. Opinnäytetyön avulla haluttiin saada selville TUVA-opiskelijoiden mielipiteitä ja tuntemuksia, joita tulkittiin oppivelvollisuuden laajentamisen taustaa vasten. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja selkeyttää TUVA-opiskelupolkua. Mallin tarkoituksena on toimia tukena ja uutena työvälineenä. Kehittämistehtävä liittyi perusopetuksen ja nivelvaiheen opiskelijan elämänhallintaan. Kehittämistehtävää viitoittivat tutkimuskysymykset: Mitkä taustatekijät vaikuttavat opintojen etenemiseen sekä mitkä tekijät edistävät opiskeluun kiinnittymistä?
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys taustoitti suomalaista koulutusjärjestelmää, oppivelvollisuutta ja TUVA-koulutusta. Edellisten lisäksi tietoperustassa tarkasteltiin käsitteet positiivinen pedagogiikka ja kielitietoisuus.
Kehittämistutkimuksessa käytettiin aineistonkeruumenetelminä sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä, kuten havainnointia, haastatteluja ja kyselyä. Lähtökohtana oli havainto opiskelijoiden lukuisista ja toistuvista poissaoloista. Perustuen tähän ilmiöön opinnäytetyön läpikulkevana teemana oli nuorten henkinen pahoinvointi. Tutkimusaineisto koostui 36 TUVA-opiskelijan haastatteluista ja kyselylomakevastauksista.
Konstruktiivisen kehittämistutkimuksen lähestymistapana hyödynnettiin palvelumuotoilua. Aineisto analysoitiin sisältöanalyysinä eri aihealueiden mukaisesti, minkä jälkeen kehittämistutkimuksen tulokset yhdistettiin nykytila-analyysiin. Kehittämiskohteiden ja analysoinnin pohjalta lopputuotoksena muodostui TUVA-koulutusta selkeyttävät mallit, kuten opiskelijaprofiilit, TUVA-koulutuksen keskeiset päälinjaukset ja opiskelupolut.
Tulosten perusteella havaittiin, että TUVA-opiskelijoiden elämänhallintaan liittyvät monitahoiset taustatekijät vaikuttivat opintojen etenemiseen. Haastattelut ja kysely osoittivat, että opintoihin kiinnittymisessä ilmenee huolestuttavia haasteita, ja elämänhallinnan tukemiseen kaivattiin vahvaa moniammatillista yhteistyötä ja tukea. TUVA-koulutuksen kehittämisen näkökulmasta ensisijainen jatkokehittämisen aihe liittyy TUVA-koulutusmalliin ja -oppimateriaalin kehittämiseen. Tämän kaltaisella kehittämisellä olisi suuri merkitys oppivelvollisten opintoihin kiinnittymiseen.
Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin Vantaan ammattiopisto, Varian nivelvaiheen koulutusta suorittavien opiskelijoiden opintojen etenemistä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia, tiedostaa ja ymmärtää opiskelijoiden elämänhallintaan liittyviä taustatekijöitä. Taustatekijöillä tarkoitetaan riskitekijöitä, jotka vaikuttavat oppimisen haasteisiin ja opintoihin kiinnittymiseen. Opinnäytetyön avulla haluttiin saada selville TUVA-opiskelijoiden mielipiteitä ja tuntemuksia, joita tulkittiin oppivelvollisuuden laajentamisen taustaa vasten. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää ja selkeyttää TUVA-opiskelupolkua. Mallin tarkoituksena on toimia tukena ja uutena työvälineenä. Kehittämistehtävä liittyi perusopetuksen ja nivelvaiheen opiskelijan elämänhallintaan. Kehittämistehtävää viitoittivat tutkimuskysymykset: Mitkä taustatekijät vaikuttavat opintojen etenemiseen sekä mitkä tekijät edistävät opiskeluun kiinnittymistä?
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys taustoitti suomalaista koulutusjärjestelmää, oppivelvollisuutta ja TUVA-koulutusta. Edellisten lisäksi tietoperustassa tarkasteltiin käsitteet positiivinen pedagogiikka ja kielitietoisuus.
Kehittämistutkimuksessa käytettiin aineistonkeruumenetelminä sekä laadullisia että määrällisiä menetelmiä, kuten havainnointia, haastatteluja ja kyselyä. Lähtökohtana oli havainto opiskelijoiden lukuisista ja toistuvista poissaoloista. Perustuen tähän ilmiöön opinnäytetyön läpikulkevana teemana oli nuorten henkinen pahoinvointi. Tutkimusaineisto koostui 36 TUVA-opiskelijan haastatteluista ja kyselylomakevastauksista.
Konstruktiivisen kehittämistutkimuksen lähestymistapana hyödynnettiin palvelumuotoilua. Aineisto analysoitiin sisältöanalyysinä eri aihealueiden mukaisesti, minkä jälkeen kehittämistutkimuksen tulokset yhdistettiin nykytila-analyysiin. Kehittämiskohteiden ja analysoinnin pohjalta lopputuotoksena muodostui TUVA-koulutusta selkeyttävät mallit, kuten opiskelijaprofiilit, TUVA-koulutuksen keskeiset päälinjaukset ja opiskelupolut.
Tulosten perusteella havaittiin, että TUVA-opiskelijoiden elämänhallintaan liittyvät monitahoiset taustatekijät vaikuttivat opintojen etenemiseen. Haastattelut ja kysely osoittivat, että opintoihin kiinnittymisessä ilmenee huolestuttavia haasteita, ja elämänhallinnan tukemiseen kaivattiin vahvaa moniammatillista yhteistyötä ja tukea. TUVA-koulutuksen kehittämisen näkökulmasta ensisijainen jatkokehittämisen aihe liittyy TUVA-koulutusmalliin ja -oppimateriaalin kehittämiseen. Tämän kaltaisella kehittämisellä olisi suuri merkitys oppivelvollisten opintoihin kiinnittymiseen.