Verkko-opettajankoulutuksen käyttäjälähtöinen kehittäminen skaalautuvassa koulukonseptissa

Abstract

Kehittämistyö toteutui tutkijan omassa työpaikassa, jonka päätoimialana on suomalaiseen opetusosaamiseen pohjautuva koulutusvientipalveluiden tuottaminen ja toteuttaminen kansainvälisille markkinoille. Yrityksen palvelut pitävät sisällään skaalautuvat koulukonseptit, jotka sisältävät muun muassa verkko-oppimisalustalla toteutettavan opettajankoulutuksen. Toimintaa ja päätöksentekoa ohjaava ydinajatus on, että koulutus on avain jokaiselle kansakunnalle, yhteiskunnalle tai yksilölle sen täyden potentiaalinsa saavuttamiseksi. Tarve ymmärtää käyttäjien tarpeita ja kokemuksia sekä tunnistaa mahdollisesti piiloon jääviä kipupisteitä loivat tarpeen tutkimukselle.

Kehittämistyön tavoitteena oli selvittää ja kuvata skaalautuvassa koulukonseptissa käytössä olevan verkko-opettajankoulutuksen tavoite, tarkoitus ja käyttäjän kokemus. Työn tarkoituksena oli kehittää verkko-opettajankoulutusta tuottamalla kehitysideoita opettajankoulutuksen toteuttamiseen yhdessä käyttäjien kanssa. Kehittämistyössä keskityttiin käyttäjien kokemukseen, odotuksiin ja kokemuksen parantamiseen. Työssä ei kuvattu tai tutkittu verkko-oppimisalustaa välineenä tai sen sisältöjen vaikuttavuutta. Kehittämistyöhön kutsuttiin osallistujiksi Lumo-yhteistyökoulujen opetushenkilöstöä. Kehittämistyön tavoitetta ja tarkoitusta varten hankittiin tietoa palvelumuotoilun prosessin menetelmin ja oppimisen muotoilun lähtökohdista. Prosessi alkoi teemahaastatteluilla ja kyselyllä, joista muodostettiin empatiakartan ja SWOT-nelikenttään tutkimustulosaihiot selittämään esiin nousseita ilmiöitä käyttäjien kokemuksissa ja verkko-opettajankoulutuksen kontaktipisteissä. Kehittämistyöpaja toteutettiin tutkimusryhmän kanssa palvelumuotoilun prosessin tuplatimanttimallin mukaisesti, jonka lopputulokset, tuotetut kehitysideat, yhdistettiin aikaisempaan aineistoon.

Kehittämistyön teoreettinen pohja muodostui oppimisen muotoilun, itseohjautuvuusteorian ja systeemiajattelun viitekehykseen. Oleellisinta oli käsittää vuorovaikuttajan (käyttäjän) kokemukset, jotta verkko-opettajankoulutuksen kokonaisuuden muovaaminen kohti systeemiälyn keskeistä luonnetta, takaisinkytkentää, olisi mahdollista toteuttaa käsillä olevassa kontekstissa. Kehittämistyössä systeemien muodostamaa kokonaisuutta, verkko-opettajankoulutusta, pohdittiin inhimillisestä systeemikehyksestä, aktiivisesta, toiminnallisesta yleistajusta ja herkkyydestä käsin, jossa itse verkkoalusta toimii toiminnan mahdollistajana.

Menetelmien avulla tuotetun tiedon pohjalta verkko-opettajankoulutusta voidaan toteuttaa käyttäjälähtöiseksi ja oppimista tukevaksi tutkimuksessa esiinnousseiden kokemukset yhteisöllisyydestä ja tuesta, ajankäytöstä, yhteistyöstä, mallintamisesta ja esimerkeistä teemojen kautta. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia voidaan pitää ohjaavina käyttäjälähtöisen verkko-opettajankoulutuksen kehittämisessä. Käyttäjän omat selviytymisstrategiat ja yhteisöllisyys, jossa käyttäjä näkee ja kokee itsensä kuuluvan yksikköä suurempaan viitepiiriin, on oleellista ottaa verkko-opettajankoulutuksen suunnittelun ytimeen. Tämä havainto kytkeytyy itseohjautuvuusteoriassa inhimillisen autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden perustarpeisiin. Yksilön sisäinen motivaatio kumpuaa näistä lähtökohdista, joka toimii sytykkeenä systeemissä.