Hyppää sisältöön
    • Suomeksi
    • På svenska
    • In English
  • Suomi
  • Svenska
  • English
  • Kirjaudu
Hakuohjeet
JavaScript is disabled for your browser. Some features of this site may not work without it.
Näytä viite 
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Käyttörajattu kokoelma)
  • Näytä viite
  •   Ammattikorkeakoulut
  • Oulun ammattikorkeakoulu
  • Opinnäytetyöt (Käyttörajattu kokoelma)
  • Näytä viite

Lievän pahoinpitelyn syyteoikeuden muutos : Poliisin toiminta lähisuhdeväkivaltatilanteissa ja muutoksen vaikutus

Pennanen, Susanna (2015)

 
Avaa tiedosto
pennanen_susanna.pdf (296.3Kt)
Lataukset: 

Rajattu käyttöoikeus / Restricted access / Tillgången är begränsad
Pennanen, Susanna
2015
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Näytä kaikki kuvailutiedot
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122239013
Tiivistelmä
Opinnäytetyön aiheena on lievän pahoinpitelyn syyteoikeuden muutos sekä sen yhteys poliisin toimintaan. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin lainoppia sekä laadullista menetelmää teemahaastatteluiden muodossa. Ensisijaisia lähteitä ovat lain esityöt, lainsäädäntö, oikeuskirjallisuus sekä muut aiheeseen liittyvät verkkojulkaisut. Tärkeimmät lähteet ovat Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 21 luvun 16 §:n muuttamisesta sekä poliisilaki (22.7.2011/872) ja esitutkintalaki (22.7.2011/805).

Teoriaosuudessa käsitellään syyteoikeutta yleisesti ja lähisuhdeväkivallan määritelmää. Tarkemmin käsitellään lievän pahoinpitelyn syyteoikeuden muutosta; historiaa, perusteluita sekä muutoksen arvioituja vaikutuksia. Lisäksi teoriaosuudessa käsitellään poliisin toimintaa lähisuhdeväkivaltatilanteissa ja syyteoikeuden muutoksen vaikutuksia poliisin toimintaan.

Työhön haastateltiin kahta rikoskomisariota, Mikko Lyytistä ja Henri Tolosta. Teemahaastatteluiden avulla pyrittiin tuomaan opinnäytetyöhön käytännön näkemystä siihen, miten lievän pahoinpitelyn syyteoikeuden muutos on vaikuttanut poliisin toimintaan sekä millaista poliisin toiminta lähisuhdeväkivaltatilanteissa on.

Opinnäytetyön aikana selvisi, miksi lievän pahoinpitelyn syyteoikeuden muutos oli tarpeellinen. Lähisuhteessa tapahtuva lieväkin pahoinpitely vaikuttaa uhrin elämään merkittävästi. Se on usein myös toistuvaa. Uhri on usein alistuvassa suhteessa tekijään ja voi yrittää suojella tätä. Lainsäädäntö ei tarjonnut lähisuhdeväkivallan uhrille suojaa juuri ollenkaan, joten siksi oli tarpeen säätää tällaiset teot virallisen syytteen alaisiksi rikoksiksi. Poliisin oikeanlainen toiminta lähisuhdeväkivaltatilanteissa on tärkeää esitutkinnan kannalta. Kun tilanteet hoidetaan alusta asti huolellisesti ja ohjeiden mukaan, on näytön hankkiminen helpompaa. Näytön hankkiminen lievän pahoinpitelyn jälkeen on haasteellista, sillä teosta ei usein jää ulkoisesti havaittavia vammoja. Lievän pahoinpitelyn syyteoikeuden muutos ei ole vaikuttanut poliisin toimintaan merkittävästi. Muutos on lisännyt työmääriä, sekä tuonut hieman haastetta esitutkintaan. Muutos on lisännyt myös poliisien työpaikkakoulutusta.
 
The topic of this thesis is the reformation of the right to bring charges in petty assault and its connection to the police activity. Legal dogmatic and qualitative research were used as research methods in this thesis. The data for qualitative research was collected with thematic interviews. The sources for this thesis are legislative history, legislation, legal literature and other subject related electronic publishes. Primal sources are government proposal to the parliament (78/2010), Police Act and Criminal Investigation Act.

The theoretical background of this thesis covers the right to bring charges and violence in close relative relationships. The reformation of the right to bring charges in petty assault is examined more closely. In addition police activity in situations of violence in close relative relationships and impacts of the reformation of the right to bring charges in petty assault in police activity are reviewed.

Two police superintendents, Mikko Lyytinen and Henri Tolonen, were interviewed for this thesis. Practical view for this thesis was achieved with thematic interviews. Thematic interviews answered to questions how the reformation of the right to bring charges in petty assault has impacted in police activity and how police reacts in situations of violence in close relative relationships.

During this thesis it became clear why it was necessary to reform the right to bring charges in petty assault. Violence that occurs in close relative relationships impacts greatly in victim’s life and it is often reoccurring. Victim is often in a submissive relationship with the wrongdoer and might even try to protect him/her. Legislation didn’t offer the victim of violence in close relative relationship any protection therefore it was necessary to enact acts like these as indictable offences. Correct activity of police in situations of violence in close relative relationships is crucial for the criminal investigation. When situations are handled with care and by the guidelines, acquiring the proof is easier. Acquiring the proof after petty assault is challenging because there is often no visible injuries. The reformation of the right to bring charges in petty assault has not impacted vastly in police activity. The reformation has increased the workload and has brought some challenges in criminal investigation. The reformation has also added on-the-job training for the police.
 
Kokoelmat
  • Opinnäytetyöt (Käyttörajattu kokoelma)
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste
 

Selaa kokoelmaa

NimekkeetTekijätJulkaisuajatKoulutusalatAsiasanatUusimmatKokoelmat

Henkilökunnalle

Ammattikorkeakoulujen opinnäytetyöt ja julkaisut
Yhteydenotto | Tietoa käyttöoikeuksista | Tietosuojailmoitus | Saavutettavuusseloste