Työnantajan koulutusvähennys : koulutussuunnitelman ja -budjetin laatiminen toimeksiantajayritykselle

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli luoda koulutussuunnitelma ja budjetti toimeksiantajayrityksen käyttöön. Toimeksiantajayrityksenä toimii noin 110 henkilöä työllistävä kuljetusalan yritys. Toimeksiantajayrityksessä haluttiin luoda tarkempi suunnitelma koulutusten järjestämisestä ja hyödyntää samalla uusi koulutusvähennys verotuksessa. Opinnäytetyön taustalla on vuoden 2014 alussa voimaan tullut lakimuutos lakiin elinkeinotoiminnan verotuksesta, joka oikeuttaa yritykset tekemään koulutusvähennyksen verotuksessaan, edellyttäen että näillä on koulutussuunnitelma laadittuna. Koulutussuunnitelman sisällöstä on säädetty laissa yhteistoiminnasta yrityksissä. Budjetin tarkoituksena oli vertailla koulutusvähennyksestä saatavaa hyötyä kouluttamisen kustannuksiin.

Opinnäytetyön tietoperusta koostuu henkilöstöhallinnon teoriasta ja aiheeseen liittyvästä lainsäädännöstä. Teoriaosuudessa henkilöstön osaamisen arviointia ja kehittämistä pohditaan monista eri henkilöstöhallinnon näkökulmista. Osaamisen arvioinnin menetelmäksi valittiin esimiehen tekemä arviointi. Koulutussuunnitelmaa varten yrityksen henkilöstö jaettiin viiteen eri ryhmään, jotta jokaisen ryhmän tarpeet voitiin ottaa paremmin huomioon. Yrityksen henkilöstön osaamista ja koulutustarvetta tutkittiin teemahaastatteluilla. Haastateltavina olivat jokaisen ryhmän päälliköt.

Haastatteluista saatujen tietojen perusteella jokaiselle ryhmälle laadittiin oma koulutussuunnitelma. Suunnitelluista koulutuksista laadittiin jokaiselle ryhmälle lista, jossa koulutukset on jaettu eri osa-alueisiin. Tuloksena syntyi yrityksen käyttöön yhteistoimintalain mukainen koulutussuunnitelma. Yritykselle laaditussa budjetissa koulutuksen nettomääräisiä kustannuksia vertailtiin verovähennyksen täysimääräisiin hyötyihin. Verovähennyksen suuruus jäi melko pieneksi kustannuksiin verrattuna.

Koulutussuunnitelman avulla yritys voi toteuttaa suunnitelman mukaisia koulutuksia henkilöstölleen järjestelmällisesti. Yritys voi myös muokata suunnitelmaa tavoitteidensa mukaiseksi ja verrata suunniteltuja koulutuksia toteutuneisiin. Jatkotutkimuksena voitaisiin tutkia, kuinka tehokkaana kannustimena koulutusvähennys on yrityksissä toiminut. Voidaan kysyä, onko vähennys todella lisännyt kouluttamista yrityksissä.

The aim of this thesis was to prepare a training plan and a budget for a client company. The client of this thesis is a logistics company that employs 108 persons. The company had a need for a more extensive plan for the training of its staff. At the same time they wanted to utilize the new training compensation possibility. This training compensation, decreed in the Finnish business tax act, came into effect at the beginning of 2014. It allows employers to claim an additional tax deduction for the wage costs of training. To utilize this tax deduction, employers need to draw up a training plan that is in accordance with the Finnish co-operation act. The purpose of the budget prepared during the process of this thesis was to compare the costs of training to the financial benefits of the training compensation.

The theoretical background of this thesis is comprised of related legislation and human resource management theory. The theory section discusses several aspects of competence evaluation and development. An evaluation performed by a supervisor was the main means of competence evaluation in this thesis. The client company’s staff was divided into five groups in the training plan so that the needs of each group could be better taken into consideration. Theme interviews were conducted to evaluate the competence and training needs of each group.

A training plan for each group was drawn up based on the information gathered from the interviews. The projected trainings that are divided into categories are listed in the plan for each group. The result is a training plan that is in accordance with the co-operation act. The budget prepared for this thesis compares the net costs of training to the maximum training compensation the client company could be entitled to with the current number of employees. The amount of tax deduction the company could be entitled to, even in the best case scenario, remained fairly low compared to the costs.

With the help of the training plan, the client company has a more organized way of training its staff. The company can also update the training plan and the budget to meet its future needs. A further study could examine the attitudes companies have towards the training compensation. The question is, whether it is enough of an incentive for companies to offer more training for their staff.