Rikos vai rakkaus : Suomen ja Ranskan lainsäädäntö lumeavioliitosta
El Fellah, Zahra (2023)
El Fellah, Zahra
2023
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122939185
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2023122939185
Tiivistelmä
Lumeavioliittoihin ja niiden rangaistavuuteen on kiinnitetty viime vuosina yhä enemmän huomiota Euroopan unionin alueella. Poliisihallituksen mukaan lisääntyneen maahanmuuton myötä myös rikollisuus on kansainvälistynyt ja verkostoitunut, muuttuen enemmän järjestäytyneeksi rikollisuudeksi. Vaikka lumeavioliittoa ei itsessään ole rikosoikeudellisesti kriminalisoitu, liittyy siihen usein muuta rikollisuutta. EU-valtiot ovat yhteisten sopimusten velvoittamana sitoutuneet omalla lainsäädännöllään torjumaan lumeavioliittoja. Tässä opinnäytetyössä vertaillaan Suomen ja Ranskan lumeavioliittoja säätelevää lainsäädäntöä, tarkastellen niitä kriminalisoinnin näkökulmasta. Tämän oikeusvertailun tavoitteena on löytää näkemyksiä lumeavioliittojen vastaisten toimien tehokkuudesta ja oikeudellisia strategioita tämän ongelman torjumiseksi kansallisella tasolla.
Oikeusvertailussa ilmenee Suomen ja Ranskan merkittävät näkemyserot lumeavioliittojen torjunnan ja -kriminalisoinnin suhteen. Vaikka molemmat maat noudattavat EU:n periaatteita, käyttävät ne huomattavan erilaisia oikeudellisia strategioita. Tutkimustuloksena korostuu, että onnistuneen rikoksentorjunnan edellytyksenä on nykyisen lainsäädännön tulkinnan tarkastaminen ja muuttaminen ajankohtaisia ilmiöitä paremmin tunnistamaan. Keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta lumeavioliiton kriminalisoinnin laajemman merkityksen; maahantulosäännösten kiertämiseksi solmittu avioliitto mahdollistaa muuten oikeudettomia etuja ja on yhä useammin osa järjestäytynyttä toimintaa- ja rikollisuutta.
Suomen laki ei suoranaisesti sisällä lumeavioliitto käsitettä vaikkakin lain esitöissä sitä on käytetty. Lumeavioliittoja on kuitenkin yhteisillä EU-direktiiveillä pyritty torjumaan ja ilmiöön liittyvää muuttuvaa rikollisuutta tunnistamaan entistä tehokkaammin. Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto on tuonut ilmi EU-valtioiden kansallisella tasolla poikkeavan lumeavioliitto lainsäädännön ongelmakohdat ja sen vaikutukset EU-alueen rikollisuuteen ja talouteen. Hallituksen esityksessä (HE 37/2011 vp) ulkomaalaislain muuttamisesta todetaan suomalaisen lainsäädännön olevan yleisesti EU-direktiiviä suotuisampaa, ja suotuisampi sääntelyn taso haluttiin myös säilyttää.
Oikeusvertailussa ilmenee Suomen ja Ranskan merkittävät näkemyserot lumeavioliittojen torjunnan ja -kriminalisoinnin suhteen. Vaikka molemmat maat noudattavat EU:n periaatteita, käyttävät ne huomattavan erilaisia oikeudellisia strategioita. Tutkimustuloksena korostuu, että onnistuneen rikoksentorjunnan edellytyksenä on nykyisen lainsäädännön tulkinnan tarkastaminen ja muuttaminen ajankohtaisia ilmiöitä paremmin tunnistamaan. Keskeisenä johtopäätöksenä voidaan todeta lumeavioliiton kriminalisoinnin laajemman merkityksen; maahantulosäännösten kiertämiseksi solmittu avioliitto mahdollistaa muuten oikeudettomia etuja ja on yhä useammin osa järjestäytynyttä toimintaa- ja rikollisuutta.
Suomen laki ei suoranaisesti sisällä lumeavioliitto käsitettä vaikkakin lain esitöissä sitä on käytetty. Lumeavioliittoja on kuitenkin yhteisillä EU-direktiiveillä pyritty torjumaan ja ilmiöön liittyvää muuttuvaa rikollisuutta tunnistamaan entistä tehokkaammin. Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto on tuonut ilmi EU-valtioiden kansallisella tasolla poikkeavan lumeavioliitto lainsäädännön ongelmakohdat ja sen vaikutukset EU-alueen rikollisuuteen ja talouteen. Hallituksen esityksessä (HE 37/2011 vp) ulkomaalaislain muuttamisesta todetaan suomalaisen lainsäädännön olevan yleisesti EU-direktiiviä suotuisampaa, ja suotuisampi sääntelyn taso haluttiin myös säilyttää.