Traumapotilaan natiivikuvantaminen : perehdytysopas röntgenhoitajille

Abstract

Suomessa tapahtuu noin miljoona tapaturmaa joka vuosi ja ne aiheuttavat muun muassa työkyvyttömyyttä sekä heikentynyttä toimintakykyä. Natiiviröntgenkuvausta pidetään riittävänä kuvausmenetelmänä matalaenergisissä traumoissa. Röntgenhoitajien tulee kuvantamisen lisäksi ottaa huomioon erilaisia asioita potilaan liikuttelussa ja hoidossa sekä potilaan ja omaisten kohtaamisessa.

Työn toimeksiantaja oli Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP) ja Oulun yliopistollinen sairaala (OYS). Tarkoituksena oli tehdä perehdytysopas erityisesti Päivystysröntgenin uusille röntgenhoitajille traumapotilaan natiivikuvantamisesta. Tavoitteena on helpottaa röntgenhoitajien perehdytystä ja heidän työtään, sekä samalla parantaa traumapotilaan hoidon laatua. Perehdytys uuteen työpaikkaan ja työtehtäviin on tärkeää ja siitä hyötyvät kaikki osapuolet.

Oppaan työstämiseen käytettiin tietoa traumapotilaan kohtaamisesta, hoitamisesta ja kuvantamisesta. Siihen koottiin oleellisia asioita, joita röntgenhoitaja tarvitsee kuvatessaan traumapotilasta. Opasta voi hyödyntää lisäksi röntgenhoitajien kertausmateriaalina. Kehitysehdotukseksi ja jatkotoimenpiteeksi sopisi oppaiden tekeminen muihinkin kuvantamismodaliteetteihin. Opasta voi tarvittaessa päivittää ja muokata.

In Finland takes place at about a million accidents every year, and they cause, among other things, disability and impaired functioning. The X-ray imaging is considered to be adequate description of the method of low energy trauma. The X-ray imaging, the nurs-es will also take into account a variety of things when moving the patient and the treat-ments as well as they face patient and relatives. The work was commissioned by the Northern Ostrobothnia Hospital District (PPSHP) and the University Hospital of Oulu (Oulu University Hospital). The aim was to make the guidebook especially for the new radiographers and the subject of the trauma patient X-ray imaging. The aim was to facilitate radiographers’ orientation and their work, and at the same time improve the quality of care of trauma patients. The guide was used to compile a variety of field data that informed the trauma patient encounter, management and imaging. There were substantial things that radiographer needs in describing the trauma patient. The guide can be utilized in addition to the older radiographers’ refresher material. Development proposals and follow-up measure would be making guides to other imaging modalities. The guide lives with development and it is updateable and editable.