Sydänpotilaan ohjaus kardioangiografiatutkimuksissa ja -toimenpiteissä : kirjallisuuskatsaus

Abstract

Kehittyneissä maissa sydän- ja verisuonisairaudet ovat merkittävin sairausryhmä, ja niiden kansanterveydellinen sekä taloudellinen merkitys on huomattava. Kyseisten sairauksien hoito on kuitenkin kehittynyt nopeasti viime vuosina. Kajoavien tutkimusten, kuten pallolaajennuksen, kehittyminen on parantanut hoitotuloksia aiemmin jopa työkyvyttömyyttä ja toimintakyvyn merkittävää alenemista aiheuttaneissa sairauksissa. Potilasohjaus on yksi merkittävimmistä hoitotyön auttamiskeinoista. Sen avulla potilas saa tarvitsemansa tiedon hoitoonsa liittyen. Angiografiatutkimukset ja -toimenpiteet ovat usein teknisesti haastavia ja niihin liittyy monenlaisia riskejä. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kirjallisuuskatsauksen menetelmin, kuinka angiogra-fiatutkimuksissa ja -toimenpiteissä oleva henkilökunta ohjaa potilasta niin, että tämä kokee saaneensa riittävästi tietoa tutkimuksesta tai toimenpiteestä. Tavoitteena on, että tutkimuksesta saatavan kattavan ja luotettavan tiedon avulla voidaan kehittää sydänpotilaan ohjausta ja kartoittaa lisätutkimuksen tarvetta. Kirjallisuuskatsauksen tiedonhaku toteutettiin ennalta määritellyn tiedonhakustrategian mukaisesti viiteen tietokantaan, joista saatiin yhteensä 306 hakutulosta. Hakutulokset käytiin läpi otsikon, tiivistelmän ja kokotekstin perusteella. Karsintavaiheiden jälkeen kirjal-lisuuskatsaukseen valittiin neljä tutkimusta. Tiedonhaku- ja valintaprosessi dokumentoitiin huolellisesti luotettavuuden varmistamiseksi. Kirjallisuuskatsaukseen valittujen tutkimusten analysoinnissa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä. Kirjallisuuskatsauksen perusteella voidaan todeta, että potilasohjauksessa yleisin menetelmä on suullinen ohjaus. Ideaalisin ohjausmenetelmä ei kuitenkaan vielä ole selvillä. Osa tutkimuksista kannatti audiovisuaalisen potilasohjauksen lisäämistä, mutta sen hyödyllisyydestä oli ristiriitaisia tuloksia. Tutkimusten mukaan audiovisuaalisen ohjauksen lisäämistä suullisen ja kirjallisen ohjaamisen rinnalle tukee se, että sen avulla saatiin lievitettyä muun muassa potilaiden ahdistusta ja stressiä. Toisaalta tiedon sisäistämisessä ja muistamisessa sen hyödyllisyydestä oli ristiriitaisia tuloksia. Potilaan ohjaamista kardioangiografiatutkimuksissa ja -toimenpiteissä on tutkittu suhteellisen vähän ja olemassa oleva tutkimustieto ei ole yksiselitteistä. Tämän takia aiheesta olisi tarpeen saada lisää tutkimustietoa. Lisätutkimuksilla voitaisiin selvittää, mikä on ideaalinen potilasohjausmenetelmä.

In developed countries cardiovascular diseases are the most prominent group of diseases and their effect on public health and the economy is significant. The treatment of these diseases has however advanced rapidly during the last few years. The advances in invasive treatments such as angioplasty has improved results in diseases that have previously caused even inability to work and loss of performance. Patient education is one of the most important aspects in helping the care of the patient. Angiography examinations and procedures are often technically challenging and involve many different types of risk. The purpose of this thesis is to describe with systematic literature review methods how personnel in angiography examinations and procedures may guide the patient in such a way that the patient experiences that she has received enough information on the examination or the procedure. The goal of this thesis was that with the comprehensive and accurate information in it, one could improve heart patient education and analyze the need for additional studies. The information retrieval for the systematic literature review was implemented according to a predefined information retrieval strategy with five different databases that together yielded 306 search results. The search results were analyzed according to their headline, abstract and full text. After the elimination four results were selected for the literature review. The information retrieval and selection process was carefully documented to ensure trustworthiness. For the analysis of the literature review, theory based content analysis was used. On basis of the literature review, we can state the most used method of patient education is oral education. The ideal education method is unclear thus far. Some of the studies encouraged increasing audiovisual patient education but the usefulness of it is yielded conflicting results. According to the studies adding audiovisual patient education alongside oral and written education results in lessening of anxiety and stress in patients. On the other hand the usefulness of it in internalizing and remembering has yielded conflicting results. Patient education in cardioangiography examinations and procedures has been studied relatively little and the existing results are not unambiguous. Because of this, more studies are needed. With additional studies one could find the ideal patient education method.