Muovikatteisen hallin ilmastoinnin hallinta
Manner, Vilma (2015)
2015
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401121355
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202401121355
Tiivistelmä
BestHall Oy:n tarjoamassa opinnäytetyössä tutkittiin kolmen muovikatteisen hallin ilmanvaihtoa. Työn tarkoituksena oli kerätä tietoa hallien kosteudesta ja lämpötiloista kevät- sekä syysoloissa, minkä avulla halleihin saataisiin mahdollisimman tarkoituksenmukainen ilmanvaihto. Halleihin liittyvä materiaali ja lähtötiedot saatiin tilaajalta.
Työn tavoitteena oli löytää sopiva ilmanvaihdon mitoitus BestHall Oy:n muovikatteisille halleille. Tavoitteena oli myös löytää jokaisen hallin sisäilmalle lämpötilat sekä suhteellisen kosteuden arvot, joilla katon kastepistelämpötila ei alitu. Mittaushetkellä huippuimurit olivat ohjattavissa kä-sisäätöisellä potentiometrillä.
Mittauksia suoritettiin sekä kevät- että syysoloissa, jolloin vesihöyryn tiivistyminen on yleisintä kylmien öiden ja lämpimien päivien vuoksi. Työn suoritus aloitettiin toukokuussa 2015, jolloin ensimmäiset mittarit jätettiin halleihin mittaamaan kahdeksi viikoksi. Toinen mittauskerta järjestet-tiin lokakuussa 2015, jolloin pohjatietona olivat kevään mittaustulokset. Syksyllä huippuimurit pyrittiin säätämään Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjearvojen mukaisiksi.
Mittaustuloksista nähtiin, milloin kastepiste alittuu eli milloin ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy rakenteiden pinnoille. Kastepisteen mahdollinen alittuminen tapahtui öisin. Tuloksista nähtiin myös, syntyykö halleissa kosteuskuormia. Hallissa 1 ei ollut kosteuskuormia aiheuttavaa toimintaa. Halleissa 2 ja 3 syntyi päivisin kosteuskuormia. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 avulla pystyttiin arvioimaan sopivat poistoilmavirrat halleihin.
Työn tavoitteena oli löytää sopiva ilmanvaihdon mitoitus BestHall Oy:n muovikatteisille halleille. Tavoitteena oli myös löytää jokaisen hallin sisäilmalle lämpötilat sekä suhteellisen kosteuden arvot, joilla katon kastepistelämpötila ei alitu. Mittaushetkellä huippuimurit olivat ohjattavissa kä-sisäätöisellä potentiometrillä.
Mittauksia suoritettiin sekä kevät- että syysoloissa, jolloin vesihöyryn tiivistyminen on yleisintä kylmien öiden ja lämpimien päivien vuoksi. Työn suoritus aloitettiin toukokuussa 2015, jolloin ensimmäiset mittarit jätettiin halleihin mittaamaan kahdeksi viikoksi. Toinen mittauskerta järjestet-tiin lokakuussa 2015, jolloin pohjatietona olivat kevään mittaustulokset. Syksyllä huippuimurit pyrittiin säätämään Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 ohjearvojen mukaisiksi.
Mittaustuloksista nähtiin, milloin kastepiste alittuu eli milloin ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy rakenteiden pinnoille. Kastepisteen mahdollinen alittuminen tapahtui öisin. Tuloksista nähtiin myös, syntyykö halleissa kosteuskuormia. Hallissa 1 ei ollut kosteuskuormia aiheuttavaa toimintaa. Halleissa 2 ja 3 syntyi päivisin kosteuskuormia. Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D2 avulla pystyttiin arvioimaan sopivat poistoilmavirrat halleihin.