Laadukas opiskelijaohjaus : Lähiesimiesten kokemuksia työyksikkönsä opiskelijaohjauksesta ja opiskelijoiden kokemuksia kliinisestä harjoittelusta CLES+T palautteisiin perustuen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata lähiesimiesten kokemuksia opiskelijaohjauksesta työyksikössään opiskelijan kliinisen harjoittelun aikana sekä opiskelijoiden kokemuksia kliinisestä harjoittelusta CLES+T- palautteisiin perustuen. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kokemuksellista tietoa lähiesimiehenä toimimisesta sekä esimiehenä toimimisen keinoista laadukkaan oppimisympäristön luomiseksi. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa tietoa, miten lähiesimiehet omalla esimerkillään kannustavat ja tukevat työyhteisöä kehittämään opiskelijaohjausta työyksikössään luoden yhtenäisiä käytänteitä opiskelijaohjaukseen. Tavoitteena oli tuottaa myös tietoa opiskelija-ohjauksen kehittämiseen sairaaloihimme opiskelijoiden antamiin CLES+T palautteisiin perustuen. Tutkimus toteutettiin erään sairaanhoitopiirin kahdella tulosalueella. Tutkimuksen aineisto muodostui kahdesta eri aineistosta. Ensimmäisen aineiston kerättiin syyskuussa 2015 tutkimukseeni lupautuneilta tulosalueiden 7 lähiesimiehiltä. Tutkimusaineiston keruu toteutettiin ryhmähaastattelun avulla lähiesimiehille järjestetyssä tilaisuudessa. Toinen aineisto muodostui opiskelijoiden antamista CLES+T palautteista, jotka oli kerätty vuoden 2014 aikana kliinisellä harjoittelujaksolla olleilta hoitotyönopiskelijoilta (n=142). Opiskelijat antoivat palautteen harjoittelujaksonsa lopussa sairaanhoitopiirin verkkosivuilla olevalla Internet-pohjaisella ohjelmalla. Aineistot analysoitiin aineistolähtöistä sekä määrällistä sisällönanalyysia käyttäen. Aineiston analyysiä ohjasivat tutkimustehtävät ja tutkimustuloksiksi lähiesimiesten kokemuksista muodostui kolme pääluokkaa: lähiesimiehen näkemykset laadukkaasta opiskelijaohjauksesta, lähiesimiesten osallisuus opiskelijan ohjaukseen kliinisen harjoittelujakson aikana sekä lähiesimiesten kehittämisehdotukset opiskelijan kliinisenharjoittelun ja oppimisympäristön kehittämiseen. Lähiesimiehet kuvasivat laadukkaan opiskelijaohjauksen olevan yksilöllistä, opiskelijan tavoitteet ja lähtötason huomioonottavaa ohjausta ja neuvontaa. Tehtävikseen laadukkaan opiskelijaohjauksen mahdollistumiseksi työyksikössään lähiesimiehet kuvasivat resurssien luomisen, opiskelijan ja opiskelijaohjaajien tukemisen, opiskelijaohjaajien koulutuksen mahdollistamisen sekä oman persoonan ja esimerkkinä olemisen. Kehittämisehdotuksiksi lähiesimiehet kuvasivat ohjaajien koulutuksen, opiskelijaohjauksen yhtenäisten käytäntöjen sekä koulun välisen yhteistyön kehittämisen. Opiskelijoilta saaduista palautteista kehittämisehdotuksiksi nousi ohjaajien ohjaustaitojen ja palautteen annon kehittäminen sekä opettajan ja työyksikön välisen yhteistyön kehittäminen. Tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella lähiesimiesten on mahdollista kehittää työyksikkönsä opiskelijaohjausta ja luoda yhtenäisiä käytänteitä opiskelijaohjaukseen.

The purpose of this study was to picture student mentoring experiences of the superiors in their own department during clinical practice. The purpose of this study was also picture students’ experiences of the clinical practice based on the CLES+T-feedbacks. The purpose of this study was to produce experiential information of superior’s work, and the ways of how they create high-quality learning environment. Also the purpose was to produce information, how superiors cheer and support the work community with their own example to develop student mentoring in their own work unit by creating lined up methods for student mentoring. The purpose of this study was also to produce information for developing student mentoring based on CLES+T feedbacks that students gave. This study was submitted in two divisions of one hospital district. The study’s data was formed from two different data. The first data was gathered in September 2015 of the superiors promised to attend this study. The gathering was carried out with group interviews. The other data was formed CLES+T feedbacks students gave, that were gathered in the year 2014 during the clinical practice (n=142). The students gave the feedback in the end of the clinical practice in the hospital district’s internet-based program. The data was analyzed using the method of qualitative content analysis. Study questions guided the analysis of the data and the study results formed to main categories: Superiors’ views on the quality of student mentoring, superiors’ participation in of guiding the students during the clinical practice and superiors’ development proposals for the development of the student's clinical training and learning environment. The superiors pictured high-quality student mentoring to be individualized the student's goals and the output level notifying guidance and advice. As their missions to enable the high-quality stu-dent mentoring in their unit the superiors pictured creating the resources, supporting the student and the student mentors, to enable student mentors’ training and own person and example being. As development proposals superiors pictured mentor training, lined up methods for student men-toring and developing cooperation with school. The feedback received from the students rose to the development proposal for the development of the administration of instructors, knowledge and feedback, as well as the development of cooperation between the teacher and the work unit. Based on the results of this study the supervisors are enable to develop their work unit’s student mentoring and create lined up methods for student mentoring.