Aleksis Kivikö Kantelettaren isä? : Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden Suomi-tietouden sekä kulttuurin tuntemisen ja harrastamisen kartoitus

Abstract

Kulttuurin merkitykseen yksilön ja yhteisöjen hyvinvoinnin lisääjänä on alettu kiinnittää huomiota niin julkishallinnon kuin yritystenkin organisaatioissa. Lasketaan, että kulttuurin suunnatut eurot tulevat monin verroin takaisin työntekijöiden hyvinvointina ja yhteisön imagon kohottajana. Kulttuurin on todettu vaikuttavan merkittävästi ihmisten terveyteen, sosiaalisuuteen, suvaitsevaisuuteen ja identiteettiin. Lisäksi on havahduttu näkemään sen markkinataloudellinen hyötyarvo.

Globaalistuvilla markkinoilla monet nuoret lähtevät valmistuttuaan töihin ulkomaille. He edustavat siellä Suomea, ja heidän odotetaan hallitsevan edes perusasiat omasta maastaan. Kansainvälisen kaupankäynnin, opiskelijavaihdon ja matkailubisneksen yhteyksissä teroitetaan, miten tärkeää on oppia tuntemaan vieraita kulttuureja. Järjestetään kansainvälisyyskasvatusta ja monenlaisia vieraiden maiden kulttuureihin perehdyttäviä opintojaksoja. Missä ovat korkeakoulujen suomalaisen kulttuurin opintojaksot?

Tässä tutkimuksessa selvitetään nykypäivän korkeakouluopiskelijan Suomi-tietouden tilaa. Kohdejoukkona ovat Turun ammattikorkeakoulun opiskelijat, joille on esitetty kysymyksiä Suomen historiasta ja maantieteestä sekä kansanperinteen, arkkitehtuurin, kuva- ja säveltaiteen, kirjallisuuden ja taideteollisuuden aloilta. Lisäksi kartoitetaan opiskelijoiden kulttuuriharrastuksia: kirjojen ja sanomalehtien lukemista, television katselutottumuksia sekä kirjastossa, elokuvissa, teatterissa ja taidenäyttelyissä käymistä.

Raportti on mielenkiintoista luettavaa mm. suomen kielen ja viestinnän opettajille. Se sopii myös virikkeeksi korkeakoulujen opetussuunnitelmien laatijoille.