Kuntokeskuksen kuluttaja-asiakkaan jäsensopimuksen muuttaminen
Kajasniemi, Tytti (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402012382
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402012382
Tiivistelmä
Oikeusdogmaattisessa opinnäytetyössäni tutkin kuntokeskuksen kuluttaja-asiakkaiden jäsensopimuksen muuttamista. Tutkimusta täydentää toiminnallinen työ. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää miten toteuttaa kuntokeskuksen jäsensopimukseen kesken sopimuskauden tehtävissä muutoksissa lainsäädäntö, kuluttajaa koskevat sopimusoikeudelliset periaatteet ja kuluttajaviranomaisten antamat suositukset. Tutkimuksessa tarkasteltiin vastaavia kuluttajaoikeudellisia ratkaisuja. Tarkastelussa oli lisäksi kuluttajan tietoisuus sopimuksen sitovuuteen ja pätemättömyyteen sopimusmuutostilanteessa kyselylomakkeen avulla. Opinnäytetyö on saanut alkunsa tarpeesta päivittää yksityisen kuntokeskuksen jäsensopimukset tulevan liikuntapalveluiden arvonlisäveron korotuksen vuoksi. Vahva ja välittävä Suomi 2024 hallitusohjelmaan on kirjattu liikuntapalveluiden osalta lakimuutos arvonlisäverokannan korotuksesta alennetusta 10 prosentista 14 prosentin arvonlisäverokantaan. Lakimuutoksen liikuntapalveluiden arvonlisäverosta tullessa voimaan, tulee kunto- ja liikuntakeskuksilla todennäköisesti tarve nostaa olemassa olevien jäsensopimuksien hintaa kesken sopimuskauden.
Pääkaupunkiseudulla kuntokeskuksen asiakkaina liikkuvat pääosin yksittäiset kuluttaja-asiakkaat jäsensopimusmallilla. Kuntokeskuksilla on tyypillisesti käytössään kaksi erilaista jäsensopimusmallista sopimusta, toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja määräaikainen sopimus. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on voimassa lähtökohtaisesti siihen saakka, kunnes asiakas päättää sopimuksen ja määräaikainen sopimus sovitaan määräajalle, eikä sitä voi kuntokeskus ketjuttaa määräaikaisena ilman asiakkaan suostumusta. Tutkimus rajattiin koskemaan kuluttaja-asiakkaiden jäsensopimuksia. Tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin yrityksien väliset liikesopimukset, pakettisopimukset ja kertamaksulla suoritettavat liikunta-ajan maksut.
Opinnäytetyön seurauksena syntyi kuntokeskukselle ohjeistus, miten sopimusehtojen ja voimassa olevien sopimuksien muutos on mahdollista ja päivitetyt sopimusehdot. Kuntokeskusten sopimusehdot ovat pääsääntöisesti hyvin laadittuja ja ajantasaisia, sekä vastaavat kohtuullisuudeltaan kuluttajasopimuksien vaatimuksia. Opinnäytetyötä pidettiin työyhteisössä tarpeellisena.
Pääkaupunkiseudulla kuntokeskuksen asiakkaina liikkuvat pääosin yksittäiset kuluttaja-asiakkaat jäsensopimusmallilla. Kuntokeskuksilla on tyypillisesti käytössään kaksi erilaista jäsensopimusmallista sopimusta, toistaiseksi voimassa oleva sopimus ja määräaikainen sopimus. Toistaiseksi voimassa oleva sopimus on voimassa lähtökohtaisesti siihen saakka, kunnes asiakas päättää sopimuksen ja määräaikainen sopimus sovitaan määräajalle, eikä sitä voi kuntokeskus ketjuttaa määräaikaisena ilman asiakkaan suostumusta. Tutkimus rajattiin koskemaan kuluttaja-asiakkaiden jäsensopimuksia. Tutkimuksen ulkopuolelle jätettiin yrityksien väliset liikesopimukset, pakettisopimukset ja kertamaksulla suoritettavat liikunta-ajan maksut.
Opinnäytetyön seurauksena syntyi kuntokeskukselle ohjeistus, miten sopimusehtojen ja voimassa olevien sopimuksien muutos on mahdollista ja päivitetyt sopimusehdot. Kuntokeskusten sopimusehdot ovat pääsääntöisesti hyvin laadittuja ja ajantasaisia, sekä vastaavat kohtuullisuudeltaan kuluttajasopimuksien vaatimuksia. Opinnäytetyötä pidettiin työyhteisössä tarpeellisena.