Työntekijän vastuu omasta työhyvinvoinnista ja sen edistämisestä

Abstract

Työhyvinvointia on tutkittu jo 1920- luvulta lähtien. Tutkimuskohteena työhyvinvointi on hyvin moninainen ilmiö, koska se muodostuu eri tekijöistä. Yksi työhyvinvoinnin kulmakivistä on itse yksilö. Työhyvinvointi on hyvin subjektiivinen kokemus, johon vaikuttavat yksilölliset psyykkiset, henkiset, sosiaaliset sekä fyysiset tekijät. Nykypäivänä työhyvinvointikeskustelu käy vilkkaana ja eri tahoilla mietitään, miten työhyvinvointia voidaan ylläpitää ja edistää. Yhä enemmän tullaan painottamaan työntekijän vastuuta oman työhyvinvoinnin edistäjänä.

Tutkimuksen toimeksiantajana oli sosiaali- ja terveysalalla toimiva hoiva-alanyritys. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa. Tutkimusta ohjasi kaksi tutkimuskysymystä, joiden avulla kartoitettiin työntekijän työhyvinvointiin, sekä sen edistämiseen vaikuttavia tekijöitä.

Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimi työhyvinvoinnista tehty kirjallisuuskatsaus. Tutkimusstrategiaksi valikoitui Mixed Methods, eli tutkimuksessa yhdistyivät kvantitatiivinen, sekä kvalitatiivinen aineistonkeruumenetelmät. Aineistonkeruu toteutettiin yksilöllisten teemahaastattelujen, sekä Sydänmaanlakan kehittämän itsearviolomakkeen avulla. Tutkimusaineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä käyttäen. Analyysia ohjasi Mankan, Warrin sekä Sydänmaanlakan työhyvinvointimallit.

Tutkimustulosten mukaan keskeiset työntekijän työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat työyhteisö, sekä yksilö itse. Työhyvinvointia edistävät hyvä työkyky ja terveys, oma elämäntilanne sekä työyhteisössä koettu yhteisöllisyys. Työntekijän vastuu oman työhyvinvoinnin edistäjänä ilmeni vastuunottamisena omasta hyvinvoinnista, ammatillisesta osaamisesta sekä työyhteisön toimivuudesta. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kokonaisvaltaisesti hyvinvoiva yksilö on oman työhyvinvoinnin ja työnteon perusta.

Tutkimuksesta saadut tulokset auttavat organisaation johtoa kehittämään ja edistämään työntekijän sekä koko henkilöstön työhyvinvointia. Yhä enemmän tulisi panostaa työntekijän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, sekä painottaa vastuunottamista oman työhyvinvoinnin edistämisestä. Vuosittaiset yksilölliset kehityskeskustelut ovat erinomainen paikka, joissa hyödyntää tutkimuksesta saatuja tuloksia.

Occupational well-being has been studied since the 1920s. As an objective for studies and re-search, occupational well—being is a manifold area because it is composed of different factors. One of the main elements is the individual himself. Occupational well-being is a subjective experience on an individual level, which is affected by psychological, social, mental and physical fac-tors. Nowadays lively discussions around this topic constant, and today there are different parties trying to find out ways to maintain it and develop it even further. There is an increasing emphasized on employee own responsibility for his or her individual occupational well-being and personal role for promoting it.

The commissioner for this study was a company operating in social and welfare sector. The objective for this study was to describe the current conditions of the occupational well-being in the client company. The study consisted of two main research questions. With these questions were mapped the factors that impacting personal well-being and its promotion.

Mixed Methods was selected as the strategic approach for this study and therefore the information collection combined both quantitative and qualitative methods. The data collection was accomplished by individual theme interviews and via self-assessment questionnaires designed by Sydänmaanlakka. The data was analyzed with the theory driven by content analysis. The models for occupational well-being developed by Manka, Warr and Sydänmaanlakka were also guided the analysis.

Considering the results of the study, the main occupational well-being factors are work community and the individual him or herself. Factors contributing to the occupational well-being are good health and working capacity, personal life situation and experienced sense of community. The finding that an individual is in charge for promoting his or her occupational well-being, was realized as taking responsibility for personal well-being, professional competence and operational excellence of the organization.

With the results from this study, the managers of the client organization are now able to develop and promote occupational well-being of their employees and the entire work community. The results may be utilized for example during the performance review.