Vesimittareiden asennon vaikutus mittarin virheeseen
Hietala, Ante (2016)
Hietala, Ante
2016
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402072616
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402072616
Tiivistelmä
Työn tilaajana toimii Oulun ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkkailla, miten kaksi identtistä saman valmistajan perusmallin vesimittaria käyttäytyy, kun toinen mittareista on asennettu oikeinpäin asennusohjeistuksen mukaisesti näyttötaulu ylöspäin näyttäen ja toinen asennettuna näyttötaulu alaspäin ja kuinka näiden kahden välillä alkaa tulla eroavaisuuksia. Kriteerinä mittareiden valinnassa toimi niistä maahantuojan antama ohjeistus, jossa luvataan, että kyseisen mittarin voi asentaa näyttötaulu alaspäin.
Toteutusta varten tehtiin kaksi testipenkkiä. Ensimmäisessä mittarit asennettiin jakotukkiin, jolla tarkkailtiin mittareiden syntyviä mittalukueroja ja samalla mittareita vanhennettiin. Toisessa osassa mittarit asennettiin yksi kerrallaan testipenkkiin, jossa mittaastioita ja sekuntikelloa hyödyntäen katsottiin, kuinka paljon vanheneminen ja käyttö olivat vaikuttaneet mittareiden mittausvirheeseen ja olivatko tulokset yhteneväisiä mittareille annettujen virhekäyrien kanssa.
Tarkkailun aikana huomattiin, että asennusasento vaikuttaa mittarien antamiin tuloksiin. Myöhemmässä osassa testattaessa saadut tulokset eivät aina vastanneet annettua virhekäyrää.
Tuloksien tarkastelussa on huomattava, että otanta on osaltaan suppea sisältäen vain kaksi kappaletta mittareita kultakin neljältä valmistajalta.
Lisäksi johtopäätöksenä voidaan sanoa, että tarkempien ja varmempien tuloksien saamiseksi tarvittaisiin laaja-alaisempi vertailu useamman saman valmistajan mittarin avulla ja pidempi tarkasteluaika.
Toteutusta varten tehtiin kaksi testipenkkiä. Ensimmäisessä mittarit asennettiin jakotukkiin, jolla tarkkailtiin mittareiden syntyviä mittalukueroja ja samalla mittareita vanhennettiin. Toisessa osassa mittarit asennettiin yksi kerrallaan testipenkkiin, jossa mittaastioita ja sekuntikelloa hyödyntäen katsottiin, kuinka paljon vanheneminen ja käyttö olivat vaikuttaneet mittareiden mittausvirheeseen ja olivatko tulokset yhteneväisiä mittareille annettujen virhekäyrien kanssa.
Tarkkailun aikana huomattiin, että asennusasento vaikuttaa mittarien antamiin tuloksiin. Myöhemmässä osassa testattaessa saadut tulokset eivät aina vastanneet annettua virhekäyrää.
Tuloksien tarkastelussa on huomattava, että otanta on osaltaan suppea sisältäen vain kaksi kappaletta mittareita kultakin neljältä valmistajalta.
Lisäksi johtopäätöksenä voidaan sanoa, että tarkempien ja varmempien tuloksien saamiseksi tarvittaisiin laaja-alaisempi vertailu useamman saman valmistajan mittarin avulla ja pidempi tarkasteluaika.