"...Et aina se työ muuttuu. Se muuttuu joko huonompaan tai parempaan." : Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen vastaanottopalveluissa työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia muutoksen yhteydestä työhyvinvointiin
Ojalehto-Repo, Anu (2016)
2016
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402213235
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402213235
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen vastaanottopalveluissa työskentelevien sairaanhoitajien kokemuksia muutoksen yhteydestä työhyvinvointiin sekä muutoksen ja työhyvinvoinnin johtamisesta. Tutkimuksessa kuvattiin myös positiivisen ajattelun yhteyttä työyhteisön hyvinvoinnin kokemukseen.
Tietoperustassa käsiteltiin työhyvinvointiin, muutokseen ja niiden johtamiseen liittyviä asioita. Tutkimus oli laadullinen. Tutkimusaineisto koottiin teemahaastatteluilla syksyllä 2015. Positiivista ajattelun osalta toteutettiin kolmen kuukauden pituinen Hyvänmielenlaatikko-toiminta, jota koskeva aineisto kerättiin avoimilla kyselykaavakkeilla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksista ilmeni, että muutos heikentää aina työhyvinvoinnin kokemusta mutta se tuo myös mahdollisuuksia. Muutoksilta odotetaan hyötyä käytännön työlle ja palveluille. Työhyvinvointi koetaan kokonaisvaltaisesti fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden tasapainona. Sairaanhoitajien arvot ohjaavat vahvasti työhyvinvoinnin kokemusta. Tärkeimmiksi työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi tässä tutkimuksessa nousivat työyhteisön hyvä ilmapiiri, avoin vuorovaikutus, riittävän haasteellinen ja vastuullinen työ suhteessa omaan ammattitaitoon ja osaamiseen sekä vaikuttamismahdollisuudet työhön ja päätöksiin sekä osallisuus muutostilanteisiin. Johtamiselta odotetaan henkilöstölähtöisyyttä, läsnäoloa, positiivista esimerkkiä ja työntekijöiden kuulemista. Työhyvinvoinnin edistämisen tulisi olla jatkuva prosessi, joka tapahtuu arjen työn lomassa työyhteisön ja johdon yhteistyönä ja avoimessa ja vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa.
Tärkeimmiksi kehittämisideoiksi tässä tutkimuksessa muodostuivat avoimen ja kritiikkiäkin sietävän vuorovaikutuksen mahdollistaminen, työntekijöiden kuuleminen ja mielipiteiden ja tarpeiden huomiointi käytännössä, tiedottamisen ja johdon tavoitettavuuden parantaminen sekä vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen.
Tutkimustuloksien avulla voidaan kehittää työhyvinvoinnin edistämistä ja työhyvinvoinnin ja muutoksen johtamista ja kiinnittää kehittämistyössä erityistä huomiota sairaanhoitajien kannalta tärkeisiin tekijöihin. Tämän opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää myös muissa organisaatioissa työhyvinvoinnin kehittämistyössä. The purpose of the study was to describe the experiences of the RNs working at the surgery services of the Basic Health Care Corporation Selänne regarding the relationship between change and well-being at work as well as the management of both change and workplace well-being. The study also mapped out the relationship between positive thinking and the way well-being in the workplace is experienced.
The knowledge base for the study included issues relating to well-being at work, change, and the management of those two. The study used a qualitative research method, and the research data was collected using themed interviews in the fall of 2015. A three-month project, ”Positive Box”, was used in connection with the positive thinking aspect, where the data was collected through unstructured questionnaires. The data was analysed using content analysis.
The results revealed that change always weakens the experience of well-being, but that it also opens up new possibilities. Changes are expected to be beneficial in regards to the practicalities of work and services provided. Well-being is an overall experience of physical, psychological and social aspects. The values of the nurses strongly affect the experience of well-being at work. The study showed that good working relationships, open communication, personal challenges and responsibilities in relation to workers' expertise and qualifications, and the possibility of making and being part of changes in the work were the most important factors in creating well-being at work. Management is expected to be personal, involved, exemplary and incuding the staff. Promoting well-being should be an ongoing process in the everyday work, including open and reciprocal communication and collaboration between the management and staff.
The study showed that enabling open communication, including critique, as well as listening to the staff, taking opinions and needs into consideration in the everyday work, enhancing the availability of the management and information, and improving the opportunities of participating and influencing were the most important areas of improvement.
The results help workplaces in improving the promotion of well-being at work and the management of well-being and change. They also help workplaces pay special attention to areas most relevant from the point-of-view of nurses. The results of this study may also be utilized in other organizations in improving well-being at work.
Tietoperustassa käsiteltiin työhyvinvointiin, muutokseen ja niiden johtamiseen liittyviä asioita. Tutkimus oli laadullinen. Tutkimusaineisto koottiin teemahaastatteluilla syksyllä 2015. Positiivista ajattelun osalta toteutettiin kolmen kuukauden pituinen Hyvänmielenlaatikko-toiminta, jota koskeva aineisto kerättiin avoimilla kyselykaavakkeilla. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Tutkimustuloksista ilmeni, että muutos heikentää aina työhyvinvoinnin kokemusta mutta se tuo myös mahdollisuuksia. Muutoksilta odotetaan hyötyä käytännön työlle ja palveluille. Työhyvinvointi koetaan kokonaisvaltaisesti fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden tasapainona. Sairaanhoitajien arvot ohjaavat vahvasti työhyvinvoinnin kokemusta. Tärkeimmiksi työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi tässä tutkimuksessa nousivat työyhteisön hyvä ilmapiiri, avoin vuorovaikutus, riittävän haasteellinen ja vastuullinen työ suhteessa omaan ammattitaitoon ja osaamiseen sekä vaikuttamismahdollisuudet työhön ja päätöksiin sekä osallisuus muutostilanteisiin. Johtamiselta odotetaan henkilöstölähtöisyyttä, läsnäoloa, positiivista esimerkkiä ja työntekijöiden kuulemista. Työhyvinvoinnin edistämisen tulisi olla jatkuva prosessi, joka tapahtuu arjen työn lomassa työyhteisön ja johdon yhteistyönä ja avoimessa ja vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa.
Tärkeimmiksi kehittämisideoiksi tässä tutkimuksessa muodostuivat avoimen ja kritiikkiäkin sietävän vuorovaikutuksen mahdollistaminen, työntekijöiden kuuleminen ja mielipiteiden ja tarpeiden huomiointi käytännössä, tiedottamisen ja johdon tavoitettavuuden parantaminen sekä vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien parantaminen.
Tutkimustuloksien avulla voidaan kehittää työhyvinvoinnin edistämistä ja työhyvinvoinnin ja muutoksen johtamista ja kiinnittää kehittämistyössä erityistä huomiota sairaanhoitajien kannalta tärkeisiin tekijöihin. Tämän opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää myös muissa organisaatioissa työhyvinvoinnin kehittämistyössä.
The knowledge base for the study included issues relating to well-being at work, change, and the management of those two. The study used a qualitative research method, and the research data was collected using themed interviews in the fall of 2015. A three-month project, ”Positive Box”, was used in connection with the positive thinking aspect, where the data was collected through unstructured questionnaires. The data was analysed using content analysis.
The results revealed that change always weakens the experience of well-being, but that it also opens up new possibilities. Changes are expected to be beneficial in regards to the practicalities of work and services provided. Well-being is an overall experience of physical, psychological and social aspects. The values of the nurses strongly affect the experience of well-being at work. The study showed that good working relationships, open communication, personal challenges and responsibilities in relation to workers' expertise and qualifications, and the possibility of making and being part of changes in the work were the most important factors in creating well-being at work. Management is expected to be personal, involved, exemplary and incuding the staff. Promoting well-being should be an ongoing process in the everyday work, including open and reciprocal communication and collaboration between the management and staff.
The study showed that enabling open communication, including critique, as well as listening to the staff, taking opinions and needs into consideration in the everyday work, enhancing the availability of the management and information, and improving the opportunities of participating and influencing were the most important areas of improvement.
The results help workplaces in improving the promotion of well-being at work and the management of well-being and change. They also help workplaces pay special attention to areas most relevant from the point-of-view of nurses. The results of this study may also be utilized in other organizations in improving well-being at work.