Virtsan orgaanisten happojen määrittäminen GC-MS:lla
Junno, Tatu (2016)
Junno, Tatu
2016
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402203172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402203172
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on vanhan kaasukromatografi-massaspektrometrin poistaminen käytöstä ja uuden kaasukromatografi-massaspektrometrin koestaminen ja käyttöönotto sekä uuden menetelmän kehittäminen ja validointi. Työn toimeksiantaja on Nordlab Oulu. Lähtökohtana työlle on Sheffieldin lastensairaalasta kehitysyhteistyössä saatu esikäsittelymenetelmä. Tarkoituksena on tuottaa luotettava ja tarkka analyysimenetelmä orgaanisten happojen analysointiin virtsasta. Osana käyttöönottoa on myös käyttöohjeen kirjoittaminen ja hoitohenkilökunnan perehdyttäminen esikäsittelyn suorittamiseen ja uuden laiteen sekä ohjelmiston käyttöön.
Validoinnin aikana testataan kaasukromatografissa käytettävät septuminkumit, linerit ja kolonni. Sarjan sisäinen ja sarjojen välinen toistettavuus testataan esikäsittelemällä ja analysoimalla kerättyjä potilasvirtsanäytteitä. Massaspektrikirjastohakujen luotettavuus testataan potilasnäytteillä ja puhdasaineilla. Validoinnin aikana pystytetään menetelmän sisäinen laadunvalvonta ja seuranta. Diagnostisesti tärkeille ja aiemmin hankalasti havaittavaksi todetuille yhdisteille kehitetään ohjelmistoon taulukko, jonka avulla ohjelmisto tunnistaa ko. yhdisteet spesifisten ionien ja referenssispektrin perusteella.
Laitteen ja menetelmän validoinnille asetetut tavoitteet saavutettiin, ja validointi vastasi niihin. Valittu näytteiden esikäsittely, kromatografinen menetelmä, reagenssit, ja välineet todettiin tarkoituksenmukaisiksi ja tätä tarkoitusta varten sopiviksi. Näytemateriaali oli sopiva ja riittävä. Validoitavan kvalitatiivisen menetelmän toistettavuus, herkkyys ja tarkkuus olivat erinomaiset. Validoinnissa mukana ollut potilasaineisto oli kliiniset painopistealueet huomioiden edustava. Potilasvertailutulosten tulkinnan yhteneväisyys oli hyvä vanhan ja validoitavan laitteen välillä. Potilasvertailusta voidaan todeta, että vanha laite toimi hyvin, mutta validoitava laitteisto on selvästi parempi. Validoinnin tilastollinen näyttö on riittävä. Hoitohenkilökunta omaksui esikäsittelyn ja laitteen sekä ohjelmiston käytön nopeasti, joten myös niiltä osin opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät.
Validoinnin aikana testataan kaasukromatografissa käytettävät septuminkumit, linerit ja kolonni. Sarjan sisäinen ja sarjojen välinen toistettavuus testataan esikäsittelemällä ja analysoimalla kerättyjä potilasvirtsanäytteitä. Massaspektrikirjastohakujen luotettavuus testataan potilasnäytteillä ja puhdasaineilla. Validoinnin aikana pystytetään menetelmän sisäinen laadunvalvonta ja seuranta. Diagnostisesti tärkeille ja aiemmin hankalasti havaittavaksi todetuille yhdisteille kehitetään ohjelmistoon taulukko, jonka avulla ohjelmisto tunnistaa ko. yhdisteet spesifisten ionien ja referenssispektrin perusteella.
Laitteen ja menetelmän validoinnille asetetut tavoitteet saavutettiin, ja validointi vastasi niihin. Valittu näytteiden esikäsittely, kromatografinen menetelmä, reagenssit, ja välineet todettiin tarkoituksenmukaisiksi ja tätä tarkoitusta varten sopiviksi. Näytemateriaali oli sopiva ja riittävä. Validoitavan kvalitatiivisen menetelmän toistettavuus, herkkyys ja tarkkuus olivat erinomaiset. Validoinnissa mukana ollut potilasaineisto oli kliiniset painopistealueet huomioiden edustava. Potilasvertailutulosten tulkinnan yhteneväisyys oli hyvä vanhan ja validoitavan laitteen välillä. Potilasvertailusta voidaan todeta, että vanha laite toimi hyvin, mutta validoitava laitteisto on selvästi parempi. Validoinnin tilastollinen näyttö on riittävä. Hoitohenkilökunta omaksui esikäsittelyn ja laitteen sekä ohjelmiston käytön nopeasti, joten myös niiltä osin opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät.