Eri hankkeiden vaikutus rakennusalan koulutukseen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia ja selvittää suurhankkeista ja muista rakennushankkeista aiheutuvaa koulutustarvetta, joka kohdistuu tekniikan ja liikenteen alan koulutuksiin.

Työn teoria koostuu haastattelemalla eri organisaatioissa ja projekteissa toimivia asiantuntijoita sekä osallistumalla alan seminaareihin ja muihin tilaisuuksiin. Lisäksi työssä käytettiin Tilastokeskuksen, valtionhallinnon tai muiden julkisyhteisöjen tekemiä tai julkaisemia tilastoja ja tietoja. Työn keskeisinä lähteinä olivat ammattibarometrit, tilannekatsaus ammatilliseen koulutukseen, alueelliset kehitysnäkymät, työllisyyskatsaukset, Opetushallituksen ennakointitiedot ja Pohjois-Pohjanmaan oppilaitosten tuottamat aineistot.

Työn tuloksena voidaan todeta, että tutkittavien koulutusalojen koulutusmäärät ovat pääosin määrällisesti riittävällä tasolla. Rakennusalan koulutuksissa tulisi lisätä raudoitus- ja betonirakentamista ja raudoitustöihin liittyen hitsaus alan opintoja. Myös oppimisympäristöjä tulisi kehittää betonirakentaminen huomioiden. Muurarikoulutuksen kehittäminen olisi ajankohtaista. Kone- ja metallialan työvoimapoistuma on lähivuosina suuri, joten niiden johtavaa ammatillista koulutusta olisi lisättävä. Maa- ja vesirakentamisen työvoimatarve kasvaa avustavien työntekijöiden ammattiryhmässä lähivuosina. Tämä tulisi huomioida koulutussisältöjä suunniteltaessa.

Aikuiskoulutuksen merkitys korostuu ammatillisessa koulutuksessa yhteisvalintajärjestelmän ja yhteiskunnallisten työelämämuutosten johdosta. Aikuiskoulutusta tulisikin järjestää kattavasti eri ammatti- ja tutkintoaloilla. Aikuiskoulutuksen tulisi olla ketterä koulutusmuoto, joka pystyy vastaamaan työelämän tarpeisiin kysynnän mukaisesti.

The goal of this thesis was to study and investigate the needs caused by big and small building projects for training in the fields of technology and transport.

The theory underlying this thesis is based on interviews with experts in different organisations and projects and participation in seminars and other event on the building industry. The thesis also made use of the statistics and data produced of published by Statistics Finland, state administration and other public entities. Essential sources for this thesis included occupational barometers, the progress report on vocational training, regional development perspectives, employment reports, anticipation data available from the National Board of Education, and the data produced by educational institutions in North Ostrobothnia.

As a result of the thesis we can say that the numbers being trained in the fields under study were mainly on an adequate quantitative level. In the training programmes for the building and constructions industries, there should be more emphasis on steel reinforcement and concrete building, and in connection with iron reinforcement work, more studies in welding. The learning environments should also be developed with due consideration of concrete construction. There is currently a need to develop the training of bricklayers. There will be a lot of natural wastage in mechanical engineering and metal indiustries in the next few years, so there should be an increase in vocational training for management in these fields. The need for auxiliary labour in civil engineering will be increasing in the next few years. This should be considered when the contents of training are being planned.

The importance of adult education will become more evident in vocational training as a result of the joint application system and social changes in working life. Adult education should be an agile form of training that can respond to the needs of working life based on the prevailing demand.