Alihankintaprosessin kehittäminen Lean-menetelmien avulla

Abstract

Työssä tarkasteltiin Kontiotuote Oy:n naulalevyrakenteiden alihankintaprosessia ja etsittiin Lean-menetelmistä työkaluja alihankintaprosessin kehittämiseksi. Aihepiiriä lähestyttiin asetettujen tutkimuskysymysten pohjalta ja työtä tukevaa teoriatietoa haettiin kirjallisista lähteistä.

Opinnäytetyö toteutettiin konstruktiivisena tutkimuksena. Tavoitteena ei siis ollut luoda fyysistä objektia vaan konstruktio eli tässä tapauksessa muutos toimintatapoihin. Kolmen asetetun tutkimuskysymyksen pohjalta etsittiin Lean-ajatusmallin mukaisia oppeja, jotka käsittelivät Leanin perusteita ja tilaus-toimitusprosesseja.

Työssä etsittiin Lean-ajatusmallin mukaisen virtaustehokkaan tilaus-toimitusketjun peruselementtejä sekä työkaluja suunnittelu- ja alihankintaprosessin tasapainottamiseen. Lisäksi tarkasteltiin keinoja koko tilaus-suunnittelu-valmistus-toimitusprosessin virtauksen tehostamiseksi Lean-periaatteiden mukaisesti.

Työn teoriaosio perustui Leanin perustaviin ajatuksiin ja menetelmiin, jotka linkittyivät asetettuihin tutkimuskysymyksiin. Teoriaosassa selvitettiin, mitä oppeja alihankintaprosessin kehittämisessä voitiin hyödyntää ja poimittiin niistä suurimman kehityspotentiaalin omaavat tarkempaan tarkasteluun. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin hukkaa, 5 s menetelmää, Jidokaa, Paretoa, Poka-yokea ja arvovirtakuvausta. Näiden periaatteiden todettiin sopivan hyvin alihankintatoiminnan kehittämiseen. Työssä kuvattiin myös nykyinen alihankintaprosessi ja laadittiin arvovirtakuvaus prosessista.

Työn aikana kartoitettiin ja kirjattiin prosessin sisältämiä poikkeamia ja niiden pohjalta laadittiin kehitysehdotuksia. Poikkeamista eniten ilmenneet tunnistettiin Pareto-periaatteella. Suurin osa poikkeamista aiheutui, kun alihankintatilaus lähti myöhässä tilaajayrityksestä. Myöhässä lähtenyt tilaus aiheutti myöhästymistä koko tilaus-toimitusprosessissa. Myös vajailla lähtötiedoilla tehdyt alihankintatilaukset aiheuttivat poikkeamia. Prosessin vaiheita visualisoitiin ja toimintatapoja yhtenäistettiin. Osa kehitystoimista otettiin käyttöön opinnäytetyön aikana ja loput jäivät odottamaan lisäselvityksiä ja järjestelmäpäivityksiä.

Löydetyt kehityskohteet liittyivät tilausprosessin lähtötietoihin, niissä ilmenneisiin virheisiin ja puutteisiin sekä toimitusaikataulun synkronointiin. Lisäksi toimitusvarmuus nousi tarkastelussa kehityskohteeksi. Ratkaisuiksi edellä mainittuihin kehityskohteisiin esitettiin virheen estävän toimintamallin kehittämistä ja toisen rinnakkaisen toimittajan käyttöön ottamista. Työn aikana tehty prosessoinnin visualisointi paransi aikataulussa pysymistä, kun tieto projektin etenemisestä oli kaikkien nähtävillä.