Kognitiivinen ja informaatioergonomia muuttuvassa digitaalisessa työympäristössä : kotihoidon esihenkilöiden näkökulma
Porola, Laura; Junnola, Marika (2024)
Porola, Laura
Junnola, Marika
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402253424
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202402253424
Tiivistelmä
Teknologian huima kehitysvauhti vaatii jatkuvaa toimintamallien päivitystä. Vuorovaikutuksen tapahtuessa yhä useammin digitaalisessa ympäristössä, teknologian ymmärtämisen merkitys korostuu ja vaatii siten uuden opettelemista. Kognitiivisen ja informaatioergonomian parantaminen lisää työhyvinvointia sekä tuo parempaa hallinnan tunnetta työpäiviin. Lisäksi kognitiivisen ja informaatioergonomioiden kehittäminen ehkäisevät osaltaan uupumusta sekä työstä koettua stressiä.
Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Työn tarkoituksena oli tuottaa tietoa kognitiivisesta ja informaatioergonomiasta digitaalisessa työympäristössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kotihoidoissa työskentelevillä esihenkilöille huomioiden tutkimuksessa nousseita sisältöjä. Tavoitteena oli kehittää esihenkilöiden toimintamalleja kognitiivisen ja informaatioergonomian lisäämiseksi.
Työn tutkimusvaihe toteutettiin noudattaen kvalitatiivista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto kerättiin Microsoft Forms -sovellusta hyödyntäen syksyllä 2023. Kyselyyn tavoitettiin kymmenen vastaajaa, joiden vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimusvaiheen tulosten mukaan suurin osa esihenkilöistä jättää kokonaan tai osittain kognitiivisen ergonomian huomioimatta työpäivien aikana. Myöskään työskentely digitaalisessa työympäristössä erilaisia sähköisiä apuvälineitä hyödyntäen ei ollut kaikille selkeää ja päivittäistä. Yhteisiä sääntöjä esimerkiksi viestinnän suhteen toivottiin.
Kehittämisvaiheessa esihenkilöille järjestettiin kaksi työpajaa fasilitointia ja Microsoft Teams -yhteistyöalustaa hyödyntäen. Työpajoissa annettiin tietoa kognitiivisen ja informaatioergonomian vaikutuksista oman työn hallintaan ja -suunnitteluun. Lisäksi käsiteltiin työpäivän aikaista palautumista. Toinen työpaja oli toiminnallisempi, jossa esihenkilöt saivat itse tehdä tiettyihin sovelluksiin työtä helpottavia asetuksia sekä tutustua erilaisiin työn hallintaan liittyviin ominaisuuksiin.
Esihenkilöt tunnistivat kyselyyn vastatessaan useita kuormittavuustekijöitä omasta työstään. Monen asian samanaikainen hoitaminen sekä keskeytykset nousivat suurimpina keskittymistä häiritsevinä tekijöinä. Vastaajilta nousi useita ehdotuksia työnhallittavuuteen ja parempaan kognitiiviseen ergonomiaan liittyen.
Tämä tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa. Työn tarkoituksena oli tuottaa tietoa kognitiivisesta ja informaatioergonomiasta digitaalisessa työympäristössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kotihoidoissa työskentelevillä esihenkilöille huomioiden tutkimuksessa nousseita sisältöjä. Tavoitteena oli kehittää esihenkilöiden toimintamalleja kognitiivisen ja informaatioergonomian lisäämiseksi.
Työn tutkimusvaihe toteutettiin noudattaen kvalitatiivista lähestymistapaa. Tutkimusaineisto kerättiin Microsoft Forms -sovellusta hyödyntäen syksyllä 2023. Kyselyyn tavoitettiin kymmenen vastaajaa, joiden vastaukset analysoitiin sisällönanalyysillä. Tutkimusvaiheen tulosten mukaan suurin osa esihenkilöistä jättää kokonaan tai osittain kognitiivisen ergonomian huomioimatta työpäivien aikana. Myöskään työskentely digitaalisessa työympäristössä erilaisia sähköisiä apuvälineitä hyödyntäen ei ollut kaikille selkeää ja päivittäistä. Yhteisiä sääntöjä esimerkiksi viestinnän suhteen toivottiin.
Kehittämisvaiheessa esihenkilöille järjestettiin kaksi työpajaa fasilitointia ja Microsoft Teams -yhteistyöalustaa hyödyntäen. Työpajoissa annettiin tietoa kognitiivisen ja informaatioergonomian vaikutuksista oman työn hallintaan ja -suunnitteluun. Lisäksi käsiteltiin työpäivän aikaista palautumista. Toinen työpaja oli toiminnallisempi, jossa esihenkilöt saivat itse tehdä tiettyihin sovelluksiin työtä helpottavia asetuksia sekä tutustua erilaisiin työn hallintaan liittyviin ominaisuuksiin.
Esihenkilöt tunnistivat kyselyyn vastatessaan useita kuormittavuustekijöitä omasta työstään. Monen asian samanaikainen hoitaminen sekä keskeytykset nousivat suurimpina keskittymistä häiritsevinä tekijöinä. Vastaajilta nousi useita ehdotuksia työnhallittavuuteen ja parempaan kognitiiviseen ergonomiaan liittyen.