Muistisairaan palvelupolku
Virjonen, Kaija (2012)
Turun ammattikorkeakoulu
2012
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-216-304-2
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-216-304-2
Tiivistelmä
Ikäihmisten palveluiden kehittämisessä on ollut 2000-luvulla monia mittavia haasteita, sillä palvelutarpeet lisääntyvät huoltosuhteen kehittyessä heikompaan suuntaan ja kuntakentän eläessä. Palveluiden kehittämistyön onkin otettava huomioon monta muutoksessa olevaa asiaa ja pyrkiä kohdentumaan mahdollisimman oleellisiin asioihin.
Kun palvelurakennetta kehitetään 2000-luvun puolen välin tarpeita ajatellen, tulevat muistisairaat olemaan palveluiden tarvitsijoina suurin ryhmä. Laitospainotteisen palvelurakenteen aika on ohi sekä taloudellisen mahdottomuutensa että ihmisten tavoitteleman hyvän vanhuuden näkökulmasta. Laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palveluiden järjestäminen edellyttää riittävää väestöpohjaa, joten kuntien välisessä yhteistyössä on voimaa.
Julkaisu pohjautuu Kustavissa, Pyhärannassa, Taivassalossa, Uudessakaupungissa ja Vehmaalla 2009–2012 toteutettuun muistisairaan palvelupolun kehittämishankkeeseen. Kehittämisen kohteina olivat muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen, diagnoosin teon jälkeinen seuranta ja ymmärryksen lisääminen muistisairasta läheistään kotona hoitavan omaisen arjesta. Pitkäaikaishoitoa ja saattohoitoa tarkasteltiin toiminnan arvioinnin näkökulmasta. Palvelurakenteita kehitettäessä palvelukokonaisuuksien tarkastelu on hyödyllistä, sillä kokonaisuus on yhtä vahva kuin sen ”heikoin lenkki”.
Kun palvelurakennetta kehitetään 2000-luvun puolen välin tarpeita ajatellen, tulevat muistisairaat olemaan palveluiden tarvitsijoina suurin ryhmä. Laitospainotteisen palvelurakenteen aika on ohi sekä taloudellisen mahdottomuutensa että ihmisten tavoitteleman hyvän vanhuuden näkökulmasta. Laadukkaiden ja kustannustehokkaiden palveluiden järjestäminen edellyttää riittävää väestöpohjaa, joten kuntien välisessä yhteistyössä on voimaa.
Julkaisu pohjautuu Kustavissa, Pyhärannassa, Taivassalossa, Uudessakaupungissa ja Vehmaalla 2009–2012 toteutettuun muistisairaan palvelupolun kehittämishankkeeseen. Kehittämisen kohteina olivat muistisairauksien ennaltaehkäisy ja varhainen toteaminen, diagnoosin teon jälkeinen seuranta ja ymmärryksen lisääminen muistisairasta läheistään kotona hoitavan omaisen arjesta. Pitkäaikaishoitoa ja saattohoitoa tarkasteltiin toiminnan arvioinnin näkökulmasta. Palvelurakenteita kehitettäessä palvelukokonaisuuksien tarkastelu on hyödyllistä, sillä kokonaisuus on yhtä vahva kuin sen ”heikoin lenkki”.