Kognitiivisen ergonomian vaikutukset työhyvinvointiin : Case vakuutusalan yritys X

Abstract

Suomessa työhyvinvoinnin tila ei ole palautunut pandemiaa edeltäneisiin lukuihin, joka viittaa siihen, että organisaatioiden tulisi kiinnittää erityistä huomioita työhyvinvointiin. Tavoitteena opinnäytetyössä oli ymmärtää kognitiivisen ergonomian vaikutuksia työhyvinvointiin toimeksiantajan organisaation yhden toimipisteen työntekijöiden näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuksessa haluttiin myös selvittää toimipisteen työntekijöiden näkökulmasta kognitiivisen ergonomian ja työhyvinvoinnin nykytilaa, sekä tunnistaa kehityskohteita näihin liittyen.

Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä perehdytään hyvinvointiin, työhyvinvointiin ja sen osa-alueisiin, sekä työhyvinvoinnin eri malleihin. Tämän teoriaosuuden lopussa on esitelty työhyvinvoinnin kiekko, joka on yhteenveto edellä läpi käydyistä työhyvinvoinnin malleista. Toinen pääaihe teoriassa on kognitiivinen ergonomia, sen kuormitustekijät ja kognitiivinen ergonomia työhyvinvoinnin osana.

Opinnäytetyön empiirinen tutkimusosa toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena käyttäen tapaustutkimuksen lähestymistapaa. Tutkimusaineisto hankittiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin Teams -sovelluksessa yksilöhaastatteluina. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Aineisto pelkistettiin, koodattiin ja teemoiteltiin, jonka jälkeen tutkimuksen tulokset kirjoitettiin auki.

Tutkimuksessa olennaisena tuloksena nousi esiin, että kognitiivinen ergonomia vaikuttaa työhyvinvointiin kognitiivisen kuormituksen ja tästä johtuvien seurannaisvaikutuksien kautta. Kuormitus on sesonkiaikoihin sidonnainen ja kuormituksen kokeminen on yksilöllistä. Toimeksiantaja organisaation kognitiivisen ergonomian ja työhyvinvoinnin nykytila on hyvä, vaikka tutkimuksen tuloksista nousi muutama kehityskohde. Kehityskohteita oli toimistotiloissa, palkitsemisessa, järjestelmissä, sisäisessä viestinnässä ja tiedon jakamisessa. Johtopäätöksissä tuloksia heijastettiin tutkimuksen teoriaan ja käytiin läpi olennaiset samankaltaisuudet ja eroavaisuudet. Pohdinnassa käytiin läpi tutkimuksen reliabiliteettia, validiuutta ja niihin vaikuttavia asioita. Tässä osiossa pohdittiin myös tutkimuksen onnistumista ja jatkotutkimusaiheita.

In Finland, the state of well-being at work has not returned to the pre-pandemic figures, which suggests that organizations should pay special attention to well-being at work. The aim of the thesis was to understand the effects of cognitive ergonomics on work well-being from the point of view of the employees of one branch of the organization. The research also wanted to find out the current state of cognitive ergonomics and occupational well-being from the point of view of employees at the location, and to identify areas for development in this regard.

In the theoretical reference framework of the thesis, we learn about well-being, well-being at work and its sub-areas, as well as different models of well-being at work. At the end of this theory section, the work well-being disk is presented, which is a summary of the work well-being models reviewed above. Another main topic in the theory is cognitive ergonomics, its load factors and cognitive ergonomics as part of occupational well-being.

The empirical research part of the thesis was carried out as a qualitative study using the case study approach. The research material was acquired through semi-structured theme interviews, which were carried out in the Teams -application as individual interviews. The data was analyzed using theory-based content analysis. The material was reduced, encoded, and themed, after which the results of the study were written open.

In the study, an essential result emerged that cognitive ergonomics affects work well-being through cognitive load and the resulting consequences. The load is seasonal and experiencing the load is individual. The current status of the organization's cognitive ergonomics and work well-being is good, although a few areas for development emerged from the results of the study. Development targets were in office premises, rewards, systems, internal communication, and information sharing. In the conclusions, the results were reflected in the research theory and essential similarities and differences were reviewed. In the reflection, the research's reliability, validity and issues affecting them were reviewed. This section also discussed the success of the research and topics for further research.