Ensihoitotyön psyykkinen kuormittavuus
Aunola, Anssi (2014)
Aunola, Anssi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2014
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014113017521
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014113017521
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa erään pelastuslaitoksen ensihoitajien työn psyykkistä kuormittavuutta. Tutkimuksen tavoitteena on tukea ensihoitajien työssä jaksamista tekemällä työhyvinvointiin liittyviä kehittämisehdotuksia tulosten pohjalta.
Aineisto kerättiin Pohjoismaisella QPSNordic psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden yleiskyselyllä, joka on laadittu työyhteisöjen kehittämiseen. Työn psyykkistä kuormittavuutta selvitettiin tarkastelemalla työn vaativuutta, rooliodotuksia, vaikutusmahdollisuuksia, työn hallintaa, työn ja kodin vuorovaikutusta, työmotivaatiota sekä ensihoitotyön erityispiirteitä. Kysely toteutettiin sähköisesti kesän 2014 aikana ja kyselyn kohteena olivat erään pelastuslaitoksen ensihoitajat. Kyselyn vastausprosentti oli 52,5 %. Aineisto analysoitiin SPSS Statistics tilasto-ohjelmalla.
Tutkimustulosten mukaan ensihoitajat kokivat psyykkisen kuormittavuuden melko vähäiseksi, vain vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys aiheutti kuormittavuutta. Vastaajien kokemuksen mukaan vähiten psyykkistä kuormittavuutta aiheutti työn ja kodin vuorovaikutus sekä korkea työmotivaatio
Ensihoitotyön kuormittavuuden seuraaminen on tärkeää, että voidaan ennakoida työstä aiheutuvia terveydellisiä haittoja. Työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi seurantaa ja kuormittavuuden kartoitusta olisi hyvä tehdä määräajoin tai työskentelyolosuhteiden muuttuessa.
Aineisto kerättiin Pohjoismaisella QPSNordic psyykkisten ja sosiaalisten tekijöiden yleiskyselyllä, joka on laadittu työyhteisöjen kehittämiseen. Työn psyykkistä kuormittavuutta selvitettiin tarkastelemalla työn vaativuutta, rooliodotuksia, vaikutusmahdollisuuksia, työn hallintaa, työn ja kodin vuorovaikutusta, työmotivaatiota sekä ensihoitotyön erityispiirteitä. Kysely toteutettiin sähköisesti kesän 2014 aikana ja kyselyn kohteena olivat erään pelastuslaitoksen ensihoitajat. Kyselyn vastausprosentti oli 52,5 %. Aineisto analysoitiin SPSS Statistics tilasto-ohjelmalla.
Tutkimustulosten mukaan ensihoitajat kokivat psyykkisen kuormittavuuden melko vähäiseksi, vain vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys aiheutti kuormittavuutta. Vastaajien kokemuksen mukaan vähiten psyykkistä kuormittavuutta aiheutti työn ja kodin vuorovaikutus sekä korkea työmotivaatio
Ensihoitotyön kuormittavuuden seuraaminen on tärkeää, että voidaan ennakoida työstä aiheutuvia terveydellisiä haittoja. Työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi seurantaa ja kuormittavuuden kartoitusta olisi hyvä tehdä määräajoin tai työskentelyolosuhteiden muuttuessa.