Osakeyhtiön verotuksesta Suomessa ja Ruotsissa

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia Suomen ja Ruotsin osakeyhtiön verotuksessa on. Opinnäytetyössä selvitetään peruspiirteet osakeyhtiöstä, osingonjaon verotuksesta, verotettavan tulon muodostumisesta sekä tulojen veronalaisuudesta ja menojen vähennyskelpoisuudesta. Tavoitteena on löytää vastaus siihen, onko maiden välillä verokilpailua eli kohteleeko toinen maa osakeyhtiöitä lempeämmin verotuksessa. Löydettyjä tuloksia havainnollistetaan itse keksittyjen yritysten esimerkkilaskelmien kautta. Työllä ei ole toimeksiantajaa, vaan aiheen idea on lähtenyt opiskelijan omasta mielenkiinnosta verotukseen. Opinnäytetyön tietoperustana käytetään maiden osakeyhtiölakeja sekä tuloverolakeja. Lisäksi työssä hyödynnetään yritysverotuksen oppikirjoja sekä Verohallinnon ja Skatteverketin eli Ruotsin veroviranomaisen ohjeistuksia. Opinnäytetyö keskittyy yhtiön verotukseen, jolloin yrittäjän verotus on rajattu työn ulkopuolelle.

Suomen ja Ruotsin osakeyhtiöiden verotuksen välillä on yhtäläisyyksiä, mutta myös eroavaisuuksia. Yhtäläisyyksiä löytyy muun muassa kaksinkertaisesta verotuksesta eli yhtiötä verotetaan tuloksestaan ja yhtiön jakaessa voittoa myös osingon saajaa verotetaan. Maat jaottelevat osingonjaon verotuksessa osakkeita kuitenkin eri tavoilla. Suomessa lähtökohtaisesti katsotaan, minkälaisesta yrityksestä osinko saadaan, mutta Ruotsissa painotetaan osakkeen luonnetta. Luonnollisen henkilön osingon verotus on monimutkaisempi Suomessa entä Ruotsissa. Ruotsissa pääomatulon veroprosentti pysyy myös samana osingon suuruudesta riippumatta toisin kuin Suomessa. Listaamattoman yhtiön saaman osingon verotus on samanlainen molemmissa maissa. Vähennyskelpoisten edustusmenojen määrä on 50 % Suomessa, mutta Ruotsissa edustusmenoille on sovittu vähennyskelpoiset summat. Ruotsissa yhtiön verotettavasta tulosta voidaan vähentää tappio ilman aikarajoitusta toisin kuin Suomessa. Lisäksi Ruotsissa pyöristetään verotettavaa tuloa, mitä taas ei ole Suomen verotuskäytännössä. Eroavaisuuksia löytyy lisäksi maiden yhteisöveroprosenteista, joka on Suomessa 20 % ja Ruotsissa 22 %. Johtopäätöksenä voidaan kuitenkin todeta, että maiden välillä ei ole verokilpailua.

Ruotsin osakeyhtiön verotukseen voisi perehtyä syvällisemmin esimerkiksi tutkimalla, milloin tappiota ei saa vähentää verotettavasta tulosta, koska Ruotsissa sille on olemassa neljä erilaista syytä tai tilannetta. Opinnäytetyössä ei käsitelty ruotsalaisen jaksotusrahaston laskukaavoja, jotka vaikuttavat verotettavan tulon suuruuteen. Tätä olisi mahdollista myös selvittää jatkotoimenpiteenä. Verotuksen vertailua eri maiden välillä voisi soveltaa myös toisiin yhtiömuotoihin. Lisäksi voisi tutkia, minkälaiset muutokset osakeyhtiön verotukseen toisi kilpailuetua Suomelle.

This Bachelor´s thesis examines the taxation of limited company in Finland and Sweden. The primary goal of the study was to compare the taxation when it comes to dividend distribution, taxable income, the liability of income and tax-deductible costs. The purpose was thus to find out whether the countries favor a limited company in taxation. The idea for the thesis came from the student herself, so the work has no employer. The thesis consists of a theory section and an empirical section. The source materials for the theory section are Finnish and Swedish tax law, Limited-liability Companies Act, taxation textbooks and the instructions of Finnish and Swedish tax administrations Verohallinto and Skatteverket. The empirical part includes the results, which are illustrated with calculations. The thesis concentrates on company taxation, so the taxation of an entrepreneur is not included in this thesis.

According to the results there are similarities and differences in the taxations of limited companies between the countries. Both countries have so called double taxation, which means that the limited company has to pay income tax on the result and shareholders have to pay income tax on the dividend the company pay. The difference appears in the way the shares are classified for the dividend tax. In Finland, the taxation of a dividend emphasizes the company form as in Sweden the characters of shares are emphasized. The taxation of a dividend for a natural person also differs from another in Finland and Sweden. In Sweden, the tax rate for capital income is always the same despite the amount of a dividend. The taxation is the same in both countries when a private limited company gets dividends from other limited companies. Entertainment expenses are handled differently in these countries. In Finland, the tax-deductible amount is 50 % of the expenses but in Sweden there is specific sum which is tax-deductible. As for the company’s taxable income, in Sweden the sum is rounded down but in Finland that is not a custom. In Finland, the loss can be reduced from the taxable income in ten years maximum, but in Sweden there are no time limits for the reduction. Corporation tax rate is 20 % in Finland and 22 % in Sweden. As a conclusion there is no favoritism in the taxation of limited companies despite the differences between the countries.

A possible further study could be the loss reduction in Sweden, because there are four different reasons why the loss cannot be reduced. In Sweden, the taxable income can be divided into fund, so the study could also widen to the mathematical calculations of the fund. As a further study could also be to find out how corporate taxation should be changed in order that Finland would get competitive advantage.