Yhteisöpohjaiset aloitteet – katalysaattori kestävämpään yhteiskuntaan
Virkkula, Outi; Pihlajamaa, Johanna; Haara, Arto; Tikkanen, Jukka (2014)
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121119414
Lähdeviite:
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2014121119414
Lähdeviite:
Virkkula O., Pihlajamaa J., Haara A., Tikkanen J., (2014). Yhteisöpohjaiset aloitteet – katalysaattori kestävämpään yhteiskuntaan. , In: ePooki - Oulun ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystyön julkaisut 31/2014, Oulun ammattikorkeakoulu. URN:NBN:fi:amk-2014121119414
Tiivistelmä
Alueiden kehittäminen sekä hyvinvointi- ja ympäristöteot nojaavat entistä enemmän lähiyhteisöjen aktiivisuuteen. Myös Suomessa erilaiset yhteisöpohjaiset ratkaisut ovat kasvava trendi. Yhteisöpohjainen toiminta tarkoittaa tyypillisesti tietyllä alueella toimivaa, suhteellisen löyhästi järjestäytynyttä, varsin joustavaa toimintamuotoa, joka perustuu pääosin vapaaehtoisuuteen. Ensisijaisena tavoitteena on edistää oman alueen ihmisten elinoloja ja hyvinvointia. Yhteisöillä on mahdollisuus toimintansa kautta saavuttaa merkittäviä sosiaalisia, ekologisia ja taloudellisia hyötyjä. Tukimekanismit toiminnan kehittämiseksi kuitenkin vaihtelevat alueellisesti ja alakohtaisesti.
Oulun ammattikorkeakoulussa kartoitettiin osana kansainvälistä TESS-tutkimushanketta noin 100 erilaista yhteisöpohjaista aloitetta. Kartoitustyötä tehtiin kuudessa eri maassa samoin kriteerein. Muun muassa Italiassa arvioitiin Rooman kaupungin ja Espanjassa Barcelonan alueen yhteisöaktiivisuutta, kun taas Suomessa ja Romaniassa tehtiin valtakunnallista arviointia. Kiinnostuksen kohteena olivat eritoten energia-, jäte-, liikenne- ja ruoka-ala, sillä niillä on nähty olevan erityispotentiaalia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Kaiken kaikkiaan kansainvälinen kartoitustyö tuotti 270 kriteerit täyttävää ja yhteistyöstä kiinnostunutta yhteisöpohjaista aloitetta. Ne sijoittuivat kaikissa osallistujamaissa erityisesti kaupunkiympäristöön. Eniten yhteisöpohjaisia aloitteita TESS-hankkeessa paikallistettiin ruoka-alalta. Seuraavaksi eniten toimintaa löytyi jäte- ja energia-aloilta.
Yhteisöpohjaisten toimintamuotojen potentiaali myös laajemman muutoksen käynnistäjinä on tunnistettu. Niiden edistäminen on yhteiskunnan etu ja potentiaali muutoksen käynnistäjänä pitää voida tunnistaa ja tunnustaa nykyistä laajemmin ja kohdentaa yhteisöpohjaisten ratkaisujen kehittämiseen oikeanlaisia tukimekanismeja.
Oulun ammattikorkeakoulussa kartoitettiin osana kansainvälistä TESS-tutkimushanketta noin 100 erilaista yhteisöpohjaista aloitetta. Kartoitustyötä tehtiin kuudessa eri maassa samoin kriteerein. Muun muassa Italiassa arvioitiin Rooman kaupungin ja Espanjassa Barcelonan alueen yhteisöaktiivisuutta, kun taas Suomessa ja Romaniassa tehtiin valtakunnallista arviointia. Kiinnostuksen kohteena olivat eritoten energia-, jäte-, liikenne- ja ruoka-ala, sillä niillä on nähty olevan erityispotentiaalia vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
Kaiken kaikkiaan kansainvälinen kartoitustyö tuotti 270 kriteerit täyttävää ja yhteistyöstä kiinnostunutta yhteisöpohjaista aloitetta. Ne sijoittuivat kaikissa osallistujamaissa erityisesti kaupunkiympäristöön. Eniten yhteisöpohjaisia aloitteita TESS-hankkeessa paikallistettiin ruoka-alalta. Seuraavaksi eniten toimintaa löytyi jäte- ja energia-aloilta.
Yhteisöpohjaisten toimintamuotojen potentiaali myös laajemman muutoksen käynnistäjinä on tunnistettu. Niiden edistäminen on yhteiskunnan etu ja potentiaali muutoksen käynnistäjänä pitää voida tunnistaa ja tunnustaa nykyistä laajemmin ja kohdentaa yhteisöpohjaisten ratkaisujen kehittämiseen oikeanlaisia tukimekanismeja.