Välittävä opiskeluyhteisö tukee hyvinvointia. Selvitys ammattiopistojen käytännöistä ja kehittämistarpeista terveyserojen kaventamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi
Honkanen, Hilkka; Männistö, Merja; Utriainen, Kati (2014)
Oulun ammattikorkeakoulu
2014
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-597-120-3
https://urn.fi/URN:ISBN:ISBN 978-951-597-120-3
Tiivistelmä
Pohjois-Pohjanmaan Terveyserojen kaventaminen -hankekokonaisuuteen (TEROKA) kuuluvassa tutkimuksessa kartoitettiin Pohjois-Pohjanmaan ammattiopistojen käytäntöjä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko Pohjois-Pohjanmaan ammattiopistoissa hyödynnetty vuoden 2009 kouluterveyskyselyn tuloksia ja onko tulosten perusteella käynnistetty toimenpiteitä. Lisäksi haluttiin selvittää hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan kehittämistarpeita ammattiopistoissa. Tulosten perusteella voidaan todeta, että opiskeluyhteisö, jossa välitetään opiskelijasta turvaa parhaiten opiskelijoiden hyvinvoinnin, vähentää terveyseroja ja ehkäisee syrjäytymistä.
Tutkimus toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulun ylempää ammattikorkeakoulututkintoa terveyden edistämisen koulutusohjelmassa suorittavien opiskelijoiden ja heidän opettajiensa toimesta. Tutkimus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan TEROKA-hanketta koordinoivan Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen yksikön kanssa. Pohjois-Pohjanmaan hanke tukee valtakunnallisen TEROKA-hankkeen sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman tavoitteita. Hanketta rahoitettiin Sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain jakamasta terveyden edistämisen määrärahasta.
Tutkimukseen osallistui 16 ammattiopistoa eri puolilta Pohjois-Pohjanmaata. Aineistonkeruumenetelmänä oli ryhmähaastattelu. Ryhmien koko ja kokoonpano vaihteli ammattiopistoittain. Opistot päättivät itse haastateltavasta ryhmästä, joiden toivottiin olevan monipuolista asiantuntijuutta edustava, noin 2-4 hengen ryhmä. Haastattelun suorittivat opiskelijat parityönä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Pohjois-Pohjanmaan ammattiopistoissa on monipuolista ja laaja-alaista. Toiminta jakaantuu strategisen tason toimintaan ja arjen toimintaan. Strategisen tason toiminta on lakien, säädösten ja suositusten ohjaamaa toimintaa, mikä näkyy monenlaisina kirjallisina suunnitelmina ja dokumentteina. Se sisältää erilaista seurantaa opiskelijoille kohdistettujen kyselyjen sekä tuloksellisuusmittareiden avulla. Arjen toiminta on konkreettista työtä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Välittävässä opiskeluyhteisössä molemmat tasot ovat tärkeitä. Strategisella tasolla luodaan rakenteet ja puitteet hyvinvointityölle, hyvinvointityön kulttuurille. Hyvinvointityön kulttuurin ollessa välittävää, se ilmenee arjen toiminnan tasolla ”me-henkenä”, jossa henkilöstö ja opiskelijat yhdessä kehittävät opiskeluyhteisöä hyvinvointia edistäväksi.
Välittäminen näkyy monipuolisena ja aktiivisena toimintana opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Toimintaa on kolmella tasolla: yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla. Yhteisössä korostuu opiskeluympäristön turvallisuus, terveellisyys ja viihtyvyys, joiden vaalimisessa korostetaan yhteisvastuullista toimintaa. Ryhmätasolla kiinnitetään huomiota alakohtaisiin ja ryhmän sisäisiin hyvinvointia edistäviin ja uhkaaviin tekijöihin. Yksilötasolla korostuivat oppimisvaikeuksien ja erityistuen tarpeiden tunnistaminen ja niiden pohjalta henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laatiminen. Kaikilla tasoilla tapahtuu terveellisiin elämäntapoihin tukemista ja terveysosaamisen lisäämistä. Tupakoinnin ja päihteiden käytön vähentämiseksi toimitaan aktiivisesti yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon ja järjestötoimijoiden kanssa
Vaikka hyviä käytäntöjä kuvattiin paljon, tunnistettiin myös kehittämistarpeita. Suurimmat kehittämishaasteet kohdistuivat seuraaville osa-alueille: rakenteiden ja johtamisen kehittäminen, opiskeluympäristön ja yhteisöllisyyden kehittäminen, opiskelijakohtaisen toiminnan kehittäminen, opiskelijahuollon palvelujen kehittäminen ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. Haasteena on myös kouluterveyskyselyjen parempi hyödyntäminen opiskelijoiden hyvinvointia ja terveyttä edistävässä työssä.
Tutkimus toteutettiin Oulun ammattikorkeakoulun ylempää ammattikorkeakoulututkintoa terveyden edistämisen koulutusohjelmassa suorittavien opiskelijoiden ja heidän opettajiensa toimesta. Tutkimus toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan TEROKA-hanketta koordinoivan Pohjois-Pohjanmaan liiton ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen yksikön kanssa. Pohjois-Pohjanmaan hanke tukee valtakunnallisen TEROKA-hankkeen sekä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman tavoitteita. Hanketta rahoitettiin Sosiaali- ja terveysministeriön vuosittain jakamasta terveyden edistämisen määrärahasta.
Tutkimukseen osallistui 16 ammattiopistoa eri puolilta Pohjois-Pohjanmaata. Aineistonkeruumenetelmänä oli ryhmähaastattelu. Ryhmien koko ja kokoonpano vaihteli ammattiopistoittain. Opistot päättivät itse haastateltavasta ryhmästä, joiden toivottiin olevan monipuolista asiantuntijuutta edustava, noin 2-4 hengen ryhmä. Haastattelun suorittivat opiskelijat parityönä. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä.
Hyvinvointia ja terveyttä edistävä toiminta Pohjois-Pohjanmaan ammattiopistoissa on monipuolista ja laaja-alaista. Toiminta jakaantuu strategisen tason toimintaan ja arjen toimintaan. Strategisen tason toiminta on lakien, säädösten ja suositusten ohjaamaa toimintaa, mikä näkyy monenlaisina kirjallisina suunnitelmina ja dokumentteina. Se sisältää erilaista seurantaa opiskelijoille kohdistettujen kyselyjen sekä tuloksellisuusmittareiden avulla. Arjen toiminta on konkreettista työtä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Välittävässä opiskeluyhteisössä molemmat tasot ovat tärkeitä. Strategisella tasolla luodaan rakenteet ja puitteet hyvinvointityölle, hyvinvointityön kulttuurille. Hyvinvointityön kulttuurin ollessa välittävää, se ilmenee arjen toiminnan tasolla ”me-henkenä”, jossa henkilöstö ja opiskelijat yhdessä kehittävät opiskeluyhteisöä hyvinvointia edistäväksi.
Välittäminen näkyy monipuolisena ja aktiivisena toimintana opiskelijoiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Toimintaa on kolmella tasolla: yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla. Yhteisössä korostuu opiskeluympäristön turvallisuus, terveellisyys ja viihtyvyys, joiden vaalimisessa korostetaan yhteisvastuullista toimintaa. Ryhmätasolla kiinnitetään huomiota alakohtaisiin ja ryhmän sisäisiin hyvinvointia edistäviin ja uhkaaviin tekijöihin. Yksilötasolla korostuivat oppimisvaikeuksien ja erityistuen tarpeiden tunnistaminen ja niiden pohjalta henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien laatiminen. Kaikilla tasoilla tapahtuu terveellisiin elämäntapoihin tukemista ja terveysosaamisen lisäämistä. Tupakoinnin ja päihteiden käytön vähentämiseksi toimitaan aktiivisesti yhteistyössä opiskeluterveydenhuollon ja järjestötoimijoiden kanssa
Vaikka hyviä käytäntöjä kuvattiin paljon, tunnistettiin myös kehittämistarpeita. Suurimmat kehittämishaasteet kohdistuivat seuraaville osa-alueille: rakenteiden ja johtamisen kehittäminen, opiskeluympäristön ja yhteisöllisyyden kehittäminen, opiskelijakohtaisen toiminnan kehittäminen, opiskelijahuollon palvelujen kehittäminen ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen. Haasteena on myös kouluterveyskyselyjen parempi hyödyntäminen opiskelijoiden hyvinvointia ja terveyttä edistävässä työssä.