Laulajan formantti : Ilmiön fysiologisia ja akustisia ominaisuuksia

Abstract

Laulajan formantti ei ole välttämättä terminä se kaikkein tunnetuin, mutta sen vaikutukset ovat jokaiselle tuttuja, niin jokapäiväisessä elämässä ihmisten äänenkäytössä kuin teatterin lavalla sekä erilaisia musiikkityylejä edustavien laulajien esiintymisissä. Tämä ilmiö, joka saa esimerkiksi oopperalaulajan äänen kuulumaan yli suuren orkesterin tai musikaalibelttaajan äänen soimaan kirkkaana ja voimakkaana, on hykerryttävä, mutta mitkä fysiologiset ja akustiset selitykset ovat ilmiön takana? Yläsävelten muodostama harmoninen sarja on aina olemassa, mutta mikä toimintojen yhdistelmä voimistaa juuri sen osan yläsävelsarjaa, joka soi ihmiskorvassa voimakkaana? Opinnäytetyöni yhtenä lähtökohtana oli tiedon kokoaminen. Mukana on varhaisempia ajatuksia laulajan formantin aiheuttavista tekijöistä sekä tuoreempaa tutkimustietoa sen synnystä. Työn alussa käsitellään toiminnallisia taipumuksiamme sekä laulajan formantti -ilmiön akustisia ominaisuuksia. Kurkunpään rakenne, biologiset funktiot ja aryepiglottinen kaventuminen ovat opinnäytetyössäni omina osioinaan. Jo Estillin tutkimukset aryepiglottisen kaventumisen osallisuudesta ”soiviin” äänikvaliteetteihin ovat toimineet työni perustana. Mukana on myös tarkentavaa tutkimusta siitä lihastyöstä, joka kurkunpään eteisen kapenemiseen näyttää vaikuttavan. Äänelliset vaatimukset ammattilaulajia kohtaan ovat nykyään suuret. Silloin tällöin törmää uskomukseen, jonka mukaan ”soivan” äänikvaliteetin saavuttaminen on vain harvojen ja valittujen ulottuvissa – niiden, jotka sattuvat sen löytämään. Omat opintoni niin pop- ja jazz- kuin klassisen laulun parissa ovat saaneet minut kiinnostumaan syvästi äänen toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Halusin keskittyä tähän mielenkiintoiseen laulajan formantti -ilmiöön tarkemmin. Toivon opinnäytetyöni tarjoavan tietoa esimerkiksi niille laulajille, laulunopiskelijoille ja laulunopettajille, jotka kaipaavat konkreettista ymmärrystä laulajan formantti -ilmiön takana olevasta fysiologisesta, anatomisesta ja akustisesta taustasta. Oppijalle, joka kaipaa kinesteettistä kokemusta ilmiöstä, voi olla helpottavaa saada tietää, mikä mekanismi kyseisen ilmiön aiheuttaa.