Etähoidon vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi sekä kehitysmahdollisuudet LähiTapiolan korvausprosessissa
Nivala, Jarkko (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237388
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404237388
Tiivistelmä
Julkinen terveydenhuolto on kriisissä. Henkilövakuutusten kysyntä kasvaa ja yksityisvakuutusten käyttäaste nousee, jolloin vakuutusyhtiöiden on tarkasteltava kannattavuutta ja lisättävä kustannustehokkuutta. Opinnäytetyössä tarkastellaan LähiTapiolan näkökulmasta etähoidon vaikuttavuutta ja kustannuksia vakuutusperusteisessa asioinnissa.
Teoreettinen viitekehys koostuu etähoidon lääketieteellisestä määrittelystä ja soveltuvuudesta. Aiheesta on lääketieteen parissa tehty lähinnä pistemäistä tutkimusta, jolloin teoreettinen viitekehys on hankittu puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin haastattelemalla etälääketieteen parissa toimivia lääkäreitä.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että etähoito on vaikuttavaa etenkin infektioissa sekä ihottumissa ja allergioissa. Johtopäätöksenä esitetään, että tapauksia pitäisi ohjata enemmän etävastaanottoon laajemman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Johtopäätöksenä tämän tutkimuksen perusteella esitetään myös, että useimmissa kategorioissa hoitoketjun olisi kannattavaa alkaa etävastaanotosta verrattuna lähivastaanottoon. Kerätyn aineiston kautta tuotetaan uutta tietoa eri etähoitomuotojen soveltuvuudesta. Public healthcare is in crisis. The demand for personal insurance is increasing and the utilization rate of private insurance is increasing, in which case insurance companies have to examine impact more carefully. The thesis examines the impact and costs of remote care in insurance-based transactions from LocalTapiola's perspective.
The theoretical framework consists of the medical definition and applicability of remote care. In the field of medicine the subject has been mostly ad hoc research, in which case the theoretical framework has been acquired by means of semi-structured thematic interviews by interviewing doctors working in telemedicine.
The main result of the study is that remote care has great impact in infections, rashes and allergies. As a conclusion is presented that more cases should be directed to remote care in order to achieve a wider impact. Based on this study, it is also shown that in most categories it would be profitable to start the care chain with a remote reception compared to a doctor´s office reception. New information is produced about the suitability of different forms of remote care.
Teoreettinen viitekehys koostuu etähoidon lääketieteellisestä määrittelystä ja soveltuvuudesta. Aiheesta on lääketieteen parissa tehty lähinnä pistemäistä tutkimusta, jolloin teoreettinen viitekehys on hankittu puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin haastattelemalla etälääketieteen parissa toimivia lääkäreitä.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena on, että etähoito on vaikuttavaa etenkin infektioissa sekä ihottumissa ja allergioissa. Johtopäätöksenä esitetään, että tapauksia pitäisi ohjata enemmän etävastaanottoon laajemman vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Johtopäätöksenä tämän tutkimuksen perusteella esitetään myös, että useimmissa kategorioissa hoitoketjun olisi kannattavaa alkaa etävastaanotosta verrattuna lähivastaanottoon. Kerätyn aineiston kautta tuotetaan uutta tietoa eri etähoitomuotojen soveltuvuudesta.
The theoretical framework consists of the medical definition and applicability of remote care. In the field of medicine the subject has been mostly ad hoc research, in which case the theoretical framework has been acquired by means of semi-structured thematic interviews by interviewing doctors working in telemedicine.
The main result of the study is that remote care has great impact in infections, rashes and allergies. As a conclusion is presented that more cases should be directed to remote care in order to achieve a wider impact. Based on this study, it is also shown that in most categories it would be profitable to start the care chain with a remote reception compared to a doctor´s office reception. New information is produced about the suitability of different forms of remote care.