Myyntivirkailijan työhyvinvoinnin kehittäminen
Senel, Johanna (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404268025
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404268025
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kehittää yritys X:n henkilöstön työhyvinvointia. Työhyvinvoinnin kehittämiselle ja työhyvinvointisuunnitelmalle oli käytännön tarve ja suunnittelutyö tähän opinnäytetyöhön lähti liikkeelle siitä. Yritys X on palvelualan kansainvälinen yritys, jonka pääkonttori sijaitsee ulkomailla. Opinnäytetyö on rajattu vain Suomen henkilöstöön. Työhyvinvointisuunnitelman lopullista sisältöä ei julkaista tässä opinnäytetyössä.
Opinnäytetyö toteutettiin päiväkirjamuotoisena ja päiväkirjamerkintöjä tehtiin työtehtävistä 8 viikon ajan aikavälillä 13.11.2023-7.1.2024. Jokaisella viikolla oli oma teema, jota analysoitiin viikon päätteeksi yhdistäen teoriaa ja käytäntöä.
Tietoperusta on kerätty henkilöstöjohtamiseen, työhyvinvointiin, työhyvinvoinnin johtamiseen ja kehittämiseen liittyvästä kirjallisuudesta, ajankohtaisista julkaisuista, sekä työsuojelulainsäädännöstä. Kehittämismenetelmänä oli havainnointi päivittäisessä työssä.
Opinnäytetyön tuotoksena kehitettiin Yritys X:n käyttöön työhyvinvoinnin itsearviointilomake, jonka avulla saadaan ajantasaista tietoa yksilöiden työhyvinvoinnin tilasta. Lisäksi kehitettiin työhyvinvointisuunnitelman pohja, jonka avulla yritys X voi lähteä kehittämään työhyvinvointia. Työhyvinvointisuunnitelman lopullista sisältöä ei julkaista tässä opinnäytetyössä.
Työhyvinvointisuunnitelman lisäksi tarkoituksena on antaa kaikille työyhteisön jäsenille tietoa, miten jokainen voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa sekä kehittää itseään. Yksilön työhyvinvoinnin teemoja ovat: itsensä johtaminen, työkyky ja työyhteisötaidot.
Työnantajan toimintaa ohjaa lainsäädäntö ja sen pohjalta työntekijöiden hyvinvointia olisi kehitettävä kestävällä ja eettisellä tavalla. Kehittämistyön tueksi työnantaja tarvitsee toimivan strategian, jonka pohjalta työhyvinvointia lähdetään kehittämään. Nämä aiheet todettiin opinnäytetyössä tärkeiksi aiheiksi työhyvinvoinnin johtamisessa.
Johtopäätöksenä opinnäytetyössä nousi kehitysehdotuksena esiin, että erityisesti työn kuormitustekijöitä tulisi tarkastella työnkuvauksen ja mallintamisen avulla, jolloin jokainen työvaihe tunnistetaan tarkasti ja työhyvinvointia voidaan kehittää. Työvuorosuunniteluun ja henkilökunnan riittävyyteen tulisi myös kiinnittää huomiota työn kuormittavuustekijöitä tarkastellessa. Lisäksi opinnäytetyössä nousi esiin johtamisen, viestinnän, työyhteisötaitojen ja työkyvyn merkitys työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Opinnäytetyö toteutettiin päiväkirjamuotoisena ja päiväkirjamerkintöjä tehtiin työtehtävistä 8 viikon ajan aikavälillä 13.11.2023-7.1.2024. Jokaisella viikolla oli oma teema, jota analysoitiin viikon päätteeksi yhdistäen teoriaa ja käytäntöä.
Tietoperusta on kerätty henkilöstöjohtamiseen, työhyvinvointiin, työhyvinvoinnin johtamiseen ja kehittämiseen liittyvästä kirjallisuudesta, ajankohtaisista julkaisuista, sekä työsuojelulainsäädännöstä. Kehittämismenetelmänä oli havainnointi päivittäisessä työssä.
Opinnäytetyön tuotoksena kehitettiin Yritys X:n käyttöön työhyvinvoinnin itsearviointilomake, jonka avulla saadaan ajantasaista tietoa yksilöiden työhyvinvoinnin tilasta. Lisäksi kehitettiin työhyvinvointisuunnitelman pohja, jonka avulla yritys X voi lähteä kehittämään työhyvinvointia. Työhyvinvointisuunnitelman lopullista sisältöä ei julkaista tässä opinnäytetyössä.
Työhyvinvointisuunnitelman lisäksi tarkoituksena on antaa kaikille työyhteisön jäsenille tietoa, miten jokainen voi vaikuttaa omaan työhyvinvointiinsa sekä kehittää itseään. Yksilön työhyvinvoinnin teemoja ovat: itsensä johtaminen, työkyky ja työyhteisötaidot.
Työnantajan toimintaa ohjaa lainsäädäntö ja sen pohjalta työntekijöiden hyvinvointia olisi kehitettävä kestävällä ja eettisellä tavalla. Kehittämistyön tueksi työnantaja tarvitsee toimivan strategian, jonka pohjalta työhyvinvointia lähdetään kehittämään. Nämä aiheet todettiin opinnäytetyössä tärkeiksi aiheiksi työhyvinvoinnin johtamisessa.
Johtopäätöksenä opinnäytetyössä nousi kehitysehdotuksena esiin, että erityisesti työn kuormitustekijöitä tulisi tarkastella työnkuvauksen ja mallintamisen avulla, jolloin jokainen työvaihe tunnistetaan tarkasti ja työhyvinvointia voidaan kehittää. Työvuorosuunniteluun ja henkilökunnan riittävyyteen tulisi myös kiinnittää huomiota työn kuormittavuustekijöitä tarkastellessa. Lisäksi opinnäytetyössä nousi esiin johtamisen, viestinnän, työyhteisötaitojen ja työkyvyn merkitys työhyvinvoinnin kehittämisessä.