Ammatinharjoittajien laskutusvirheet yksityisessä terveydenhuollossa
Tyni, Elina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404308427
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202404308427
Tiivistelmä
Tämä opinnäytetyö on tehty yhteistyössä suuren suomalaisen terveydenhuollon alan yrityksen kanssa. Idea opinnäytetyölle syntyi aiemmin tehdyn hyvityslaskujen lean-hankkeen pohjalta. Opinnäytetyön aiheena oli tutkia ammatinharjoittajana toimivilla lääkäreillä laskuttaessa tapahtuvia virheitä. Työn tavoitteena oli tutkia laskutusvirheitä ja löytää niihin syitä.
Ennen tutkimuksen aloittamista tutustuttiin yksityiseen terveydenhuoltoon, taloushallinnon prosesseihin ja kehittämistyöhön. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Tapaustutkimukselle tyypillisesti myös tässä tutkimuksessa yhdistettiin kahta eri tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin yrityksen dataa laskutusvirheistä ja toisessa vaiheessa haastateltiin yrityksessä ammatinharjoittajana toimivia lääkäreitä.
Tutkimus osoitti, että laskutuksen suurimmat haasteet liittyivät yritys- ja vakuutuslaskutukseen. Yleisin virhe yrityslaskutuksessa oli sopimukseen kuulumattoman tuotteen päätyminen yrityksen laskulle. Vakuutuslaskutuksen virheet liittyivät usein siihen, että vakuutuslaskulle kuuluvat tapahtumat eivät olleet päätyneet vakuutusyhtiön laskulle.
Haastatteluissa kävi ilmi, että suurin osa haastatelluista kokivat saaneensa laskutukseen perehdytystä vain lyhyesti tai eivät ollenkaan. Kuten datan analysoinnissa, myös haastatteluissa nousivat esille haasteet työterveys- ja vakuutuslaskutuksen kanssa. Haasteeksi koettiin esimerkiksi se, ettei aina ole tietoa siitä, kuka käynnin maksaa. Lisäksi haastatteluissa nostettiin esille, että oikeita laskutuskoodeja on välillä vaikeaa löytää. Useampi haastateltava kertoi laskutuksen aiheuttavan epävarmuutta ja jopa stressiä. Tutkimuksessa nousi esiin puutteita enemmänkin tiedoissa, kuin varsinaisessa laskutusprosessissa.
Tutkimuksen tulosten perusteella asetettiin kolme kehityskohdetta. Laskutusperehdytys, tieto maksajatahosta ja helppo kanava avun saamiseksi. Kehitystoimilla pyrittiin vastaamaan kolmeen yleisimpään virheeseen.
Ennen tutkimuksen aloittamista tutustuttiin yksityiseen terveydenhuoltoon, taloushallinnon prosesseihin ja kehittämistyöhön. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena. Tapaustutkimukselle tyypillisesti myös tässä tutkimuksessa yhdistettiin kahta eri tutkimusmenetelmää. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa analysoitiin yrityksen dataa laskutusvirheistä ja toisessa vaiheessa haastateltiin yrityksessä ammatinharjoittajana toimivia lääkäreitä.
Tutkimus osoitti, että laskutuksen suurimmat haasteet liittyivät yritys- ja vakuutuslaskutukseen. Yleisin virhe yrityslaskutuksessa oli sopimukseen kuulumattoman tuotteen päätyminen yrityksen laskulle. Vakuutuslaskutuksen virheet liittyivät usein siihen, että vakuutuslaskulle kuuluvat tapahtumat eivät olleet päätyneet vakuutusyhtiön laskulle.
Haastatteluissa kävi ilmi, että suurin osa haastatelluista kokivat saaneensa laskutukseen perehdytystä vain lyhyesti tai eivät ollenkaan. Kuten datan analysoinnissa, myös haastatteluissa nousivat esille haasteet työterveys- ja vakuutuslaskutuksen kanssa. Haasteeksi koettiin esimerkiksi se, ettei aina ole tietoa siitä, kuka käynnin maksaa. Lisäksi haastatteluissa nostettiin esille, että oikeita laskutuskoodeja on välillä vaikeaa löytää. Useampi haastateltava kertoi laskutuksen aiheuttavan epävarmuutta ja jopa stressiä. Tutkimuksessa nousi esiin puutteita enemmänkin tiedoissa, kuin varsinaisessa laskutusprosessissa.
Tutkimuksen tulosten perusteella asetettiin kolme kehityskohdetta. Laskutusperehdytys, tieto maksajatahosta ja helppo kanava avun saamiseksi. Kehitystoimilla pyrittiin vastaamaan kolmeen yleisimpään virheeseen.