Luovutusvaiheen ohjaus Last Planner-menettelyllä
Jussila, Kari (2024)
Jussila, Kari
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069501
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069501
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä käsitellään Last Planner-menetelmän hyödyntämistä luovutusvaiheen töiden aikataulutukseen ja valvontaan. Luovutusvaiheen toteuttaminen asetetun aikataulun mukaan vaatii erityistä valvontaa sekä seurantaa töiden etenemiseksi. Luovutusvaiheen toteuttaminen suunnitellusti muodostaa kuvan tekijäorganisaatiosta ja urakoitsijasta.
Last Planner-menetelmän tavoitteena on tuotannon johtamisen selkeys sekä asetettujen tuotannon tavoitteiden ja tehtävien selkeyttäminen. Jatkuvalla seurannalla varmistetaan työn eteneminen aikataulussa, että ne toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Aktiivisella valvonnalla ja johtamisella työt etenevät suunnitelman mukaisesti ja mahdollisiin poikkeamiin tartutaan ajoissa.
Menetelmän käyttö työmaaolosuhteissa vaatii koulutusta ja paneutumista. Koulutuksen merkitys on suuri, jotta työn suunnittelu saadaan käyntiin. Aikataulutuksen aloittaminen vaatii järjestelmän osaajan avustusta. Itse työvaiheiden järjestely onnistuu rakentamisen ammattilaisilta itsenäisesti. Urakoitsijat merkkaavat omien työvaiheidensa aloitus- ja lopetusajankohdat aikatauluun sekä asettavat työvaiheille välitavoitteet. Järjestelmän käyttö vaatii järjestelmällisyyttä, jotta seuranta ja mahdollisten päällekkäisyyksien ratkaisut saadaan sovittua. Kaikkien urakoitsijat päivittävät aikataulua tarvittaessa ja tuovat esiin mahdolliset vaikeudet. Osallistuminen työmaapalavereihin on kaikkien urakoitsijoiden velvollisuus, jotta aikataulun tarkastelu ja päivitys onnistuvat. Yhdessä suunniteltu työjärjestys työkohteissa helpottaa eri työvaiheiden suorittamista, kun päällekkäisyydet ja haitat on poistettu.
Hyvin yhdessä suunniteltu aikataulu antaa kuvan työmaan työvaiheista sekä urakoitsijat saavat tiedon toistensa työvaiheista ja aikataulusta. Poikkeamat tuodaan ajoissa tiedoksi, jolloin työhaitat voidaan poistaa. Yhdessä suunniteltuun aikatauluun kaikki voivat sitoutua.
Last Planner-menetelmän tavoitteena on tuotannon johtamisen selkeys sekä asetettujen tuotannon tavoitteiden ja tehtävien selkeyttäminen. Jatkuvalla seurannalla varmistetaan työn eteneminen aikataulussa, että ne toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Aktiivisella valvonnalla ja johtamisella työt etenevät suunnitelman mukaisesti ja mahdollisiin poikkeamiin tartutaan ajoissa.
Menetelmän käyttö työmaaolosuhteissa vaatii koulutusta ja paneutumista. Koulutuksen merkitys on suuri, jotta työn suunnittelu saadaan käyntiin. Aikataulutuksen aloittaminen vaatii järjestelmän osaajan avustusta. Itse työvaiheiden järjestely onnistuu rakentamisen ammattilaisilta itsenäisesti. Urakoitsijat merkkaavat omien työvaiheidensa aloitus- ja lopetusajankohdat aikatauluun sekä asettavat työvaiheille välitavoitteet. Järjestelmän käyttö vaatii järjestelmällisyyttä, jotta seuranta ja mahdollisten päällekkäisyyksien ratkaisut saadaan sovittua. Kaikkien urakoitsijat päivittävät aikataulua tarvittaessa ja tuovat esiin mahdolliset vaikeudet. Osallistuminen työmaapalavereihin on kaikkien urakoitsijoiden velvollisuus, jotta aikataulun tarkastelu ja päivitys onnistuvat. Yhdessä suunniteltu työjärjestys työkohteissa helpottaa eri työvaiheiden suorittamista, kun päällekkäisyydet ja haitat on poistettu.
Hyvin yhdessä suunniteltu aikataulu antaa kuvan työmaan työvaiheista sekä urakoitsijat saavat tiedon toistensa työvaiheista ja aikataulusta. Poikkeamat tuodaan ajoissa tiedoksi, jolloin työhaitat voidaan poistaa. Yhdessä suunniteltuun aikatauluun kaikki voivat sitoutua.