Poistotekstiilin kierrätysvaihtoehdot Kiertokaarella
Ollila, Petra (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069628
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405069628
Tiivistelmä
Työn toimeksiantaja on Kiertokaari Oy. Yrityksen toimialaan kuuluu kuntien jätteiden käsittely ja lajitteluneuvonta. Työn tarkoituksena on kehittää poistotekstiilin kierrätysvaihtoehtoja Kiertokaarella. Työssä selvitettiin Kemiin suunnitteilla olevan Infited Fiber -tekstiilinjalostus tehtaan kanssa tehtävää yhteistyötä. Kiertokaaren omien hankkeiden pohjalta selvitettiin mahdollisuuksia hyödyntää poistotekstiilejä paikallisten toimijoiden kanssa. Työssä tutkittiin myös erilaisten teknisten apuvälineiden käytön mahdollisuutta poistotekstiilin lajittelussa ja niiden käyttöön liittyviä haasteita. Ympäristönäkökulma on tärkeä Kiertokaaren toiminnassa, joten työssä selvitettiin myös poistotekstiilin kierrättämiseen ja energiana hyödyntämiseen liittyviä ympäristönäkökohtia.
Suomessa syntyy tekstiilijätettä noin 85 000–100 000 tonnia vuodessa. Kuntien pitää järjestää jätesetuksen mukaan asumisesta syntyvän tekstiilijätteen vastaanotto alueellisilla vastaanottopisteillä 2023 vuoden alusta alkaen. Tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoite tulee voimaan koko EU-alueella vuodesta 2025 alkaen. Poistotekstiiliä ei enää heitetä kaatopaikoille, vaan niiden osalta pyritään keskittymään jätteiden synnyn ehkäisemiseen, kierrättämiseen ja uudelleenkäyttöön. Kiertokaari aloitti poistotekstiilien keräyksen ja lajittelun vuonna 2022. Poistotekstiilin kierrättämiseen liittyy haasteita, koska toiminta on vasta alussa. Toimintaa täytyy kehittää ja luoda kontakteja muiden toimijoiden kanssa. Suomessa toimii yksi poistotekstiilin mekaanisen kierrättämisen laitos Paimiossa, jonka kanssa Kiertokaari tekee yhteistyötä.
Poistotekstiiliä tulee koko ajan kuluttajilta ja teollisuudesta. Poistotekstiilin hyödyntämistä energianlähteenä ei pidä aliarvioida. Tekstiilin lämpöarvo energiantuotannossa on kohtuullisen hyvä. Etenkin tekokuitua sisältävien tekstiilien kierrättämiseen liittyy haasteita ja ne saattavat sisältää erilaisia kemikaaleja. Tämän vuoksi niitä voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Poistotekstiilin uudelleenkäyttöön liittyy vielä paljon eettisiä ongelmia, kun tekstiilejä kuljetetaan Euroopan ulkopuolelle maihin, joissa ei ole kunnollista jätehuoltoa. Yhteistyökumppaneiden etsinnässä Kiertokaari haluaa huomioida vastuullisuuden.
Suomessa syntyy tekstiilijätettä noin 85 000–100 000 tonnia vuodessa. Kuntien pitää järjestää jätesetuksen mukaan asumisesta syntyvän tekstiilijätteen vastaanotto alueellisilla vastaanottopisteillä 2023 vuoden alusta alkaen. Tekstiilijätteen erilliskeräysvelvoite tulee voimaan koko EU-alueella vuodesta 2025 alkaen. Poistotekstiiliä ei enää heitetä kaatopaikoille, vaan niiden osalta pyritään keskittymään jätteiden synnyn ehkäisemiseen, kierrättämiseen ja uudelleenkäyttöön. Kiertokaari aloitti poistotekstiilien keräyksen ja lajittelun vuonna 2022. Poistotekstiilin kierrättämiseen liittyy haasteita, koska toiminta on vasta alussa. Toimintaa täytyy kehittää ja luoda kontakteja muiden toimijoiden kanssa. Suomessa toimii yksi poistotekstiilin mekaanisen kierrättämisen laitos Paimiossa, jonka kanssa Kiertokaari tekee yhteistyötä.
Poistotekstiiliä tulee koko ajan kuluttajilta ja teollisuudesta. Poistotekstiilin hyödyntämistä energianlähteenä ei pidä aliarvioida. Tekstiilin lämpöarvo energiantuotannossa on kohtuullisen hyvä. Etenkin tekokuitua sisältävien tekstiilien kierrättämiseen liittyy haasteita ja ne saattavat sisältää erilaisia kemikaaleja. Tämän vuoksi niitä voidaan hyödyntää energiantuotannossa. Poistotekstiilin uudelleenkäyttöön liittyy vielä paljon eettisiä ongelmia, kun tekstiilejä kuljetetaan Euroopan ulkopuolelle maihin, joissa ei ole kunnollista jätehuoltoa. Yhteistyökumppaneiden etsinnässä Kiertokaari haluaa huomioida vastuullisuuden.