Kuvantamisyksikön työhyvinvoinnin selvitys. Teemahaastattelu röntgenhoitajille.
Hirvonen, Johanna (2024)
Hirvonen, Johanna
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079900
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079900
Tiivistelmä
Työhyvinvointi on kokonaisuus, johon kuuluu työ sekä sen mielekkyys, mutta myös hyvinvointi, terveys sekä turvallisuus. Työhyvinvointi koskettaa niin yksilöä kuin koko työyhteisöä ja se koetaan yksilöllisesti. Työhyvinvointi voi ilmetä niin hyvinvointina kuten työtyytyväisyytenä tai pahoinvointina kuten uupumuksena. Tekijät, jotka vaikuttavat työhyvinvointiin ovat yksilö, työyhteisö ja organisaatio. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kuvantamisyksikön työntekijöiden käsityksiä työhyvinvoinnista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa kuvantamisyksikön röntgenhoitajien työhyvinvoinnista ja saada ideoita röntgenhoitajien työhyvinvoinnin kehittämiseen ja tukemiseen.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus, joka suoritettiin teemahaastattelun avulla. Haastatteluun osallistui viisi kuvantamisyksikön röntgenhoitajaa. Tutkimusaineiston analyysissä käytettiin apuna induktiivista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen toimeksiantajaa ei tutkimuksen esittelyssä mainita.
Tutkimuksessa röntgenhoitajille heidän ammattinsa, työnsä ja työyhteisönsä oli mieluisa. Työyhteisön miellyttävä ilmapiiri sekä avoin keskustelukulttuuri tukivat työtyytyväisyyttä. Työtä motivoi työssä onnistuminen ja työn merkityksellisyys, jotka lisäsivät työn imua. Työn kuormitustekijät johtuivat niin työntekijöistä kuin työstäkin. Esimerkiksi työn epätasainen jakautuminen, tuen puute sekä epätietoisuus tulevaisuudesta aiheuttivat työn kuormitusta. Työntekijä pystyi vaikuttamaan mielekkään vapaa-ajan ja voimavarojensa avulla jaksamiseensa. Työntekijöiden itsenäinen työvuorojen suunnittelu sekä toimiva ajanvarausjärjestelmä lisäsivät työnhallinnan tunnetta. Lisäksi läsnäoleva esihenkilö edisti työtyytyväisyyttä. Organisaatio edisti työntekijöiden työhyvinvointia huolehtimalla työolojen ja työvälineiden kunnossapidosta, sidosryhmien yhteistyön sekä työkykyä ylläpitävien toimintojen avulla. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi röntgenhoitajien työhyvinvoinnin kehittämisessä kuvantamisyksikössä. Tulevaisuudessa työhyvinvoinnin vaikutuksia kuvausyksiköön voisi tutkia syventämällä jotakin työhyvinvoinnin osa-aluetta.
Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen tutkimus, joka suoritettiin teemahaastattelun avulla. Haastatteluun osallistui viisi kuvantamisyksikön röntgenhoitajaa. Tutkimusaineiston analyysissä käytettiin apuna induktiivista sisällönanalyysiä. Tutkimuksen toimeksiantajaa ei tutkimuksen esittelyssä mainita.
Tutkimuksessa röntgenhoitajille heidän ammattinsa, työnsä ja työyhteisönsä oli mieluisa. Työyhteisön miellyttävä ilmapiiri sekä avoin keskustelukulttuuri tukivat työtyytyväisyyttä. Työtä motivoi työssä onnistuminen ja työn merkityksellisyys, jotka lisäsivät työn imua. Työn kuormitustekijät johtuivat niin työntekijöistä kuin työstäkin. Esimerkiksi työn epätasainen jakautuminen, tuen puute sekä epätietoisuus tulevaisuudesta aiheuttivat työn kuormitusta. Työntekijä pystyi vaikuttamaan mielekkään vapaa-ajan ja voimavarojensa avulla jaksamiseensa. Työntekijöiden itsenäinen työvuorojen suunnittelu sekä toimiva ajanvarausjärjestelmä lisäsivät työnhallinnan tunnetta. Lisäksi läsnäoleva esihenkilö edisti työtyytyväisyyttä. Organisaatio edisti työntekijöiden työhyvinvointia huolehtimalla työolojen ja työvälineiden kunnossapidosta, sidosryhmien yhteistyön sekä työkykyä ylläpitävien toimintojen avulla. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi röntgenhoitajien työhyvinvoinnin kehittämisessä kuvantamisyksikössä. Tulevaisuudessa työhyvinvoinnin vaikutuksia kuvausyksiköön voisi tutkia syventämällä jotakin työhyvinvoinnin osa-aluetta.