Vertaileva tutkimus päivätyötä ja vuorotyötä tekevien osastonsihteereiden työhyvinvoinnista
Heinola, Elina (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079730
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202405079730
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää työhyvinvoinnin kokemusten jakautumista vuorotyötä ja päivätyötä tekevien osastonsihteereiden välillä, sekä muodostaa saatujen tutkimustulosten pohjalta analyysipäätelmät, jotka tukevat alueen esihenkilöitä resurssoinnissa ja työhyvinvoinnin kehittämisessä.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tarkastelee työhyvinvoinvointiin vaikuttavia tekijöitä, sekä keinoja parantaa työhyvinvointia. Teoriaa tarkastellaan työntekijöiden ja työaikamuotojen näkökulmista. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen kehittämistutkimus, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa esihenkilöiden työn tueksi. Tutkimus toteutettiin työhyvinvointikyselyllä, jonka kyselylomakkeen kysymykset olivat puolistrukturoituja. Kysymykset valikoitiin palvelemaan työhyvinvoinnista kerättävää tietoa, jonka pohjalta pystyttiin muodostamaan analyysit ja kehittämisehdotukset.
Kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin teoriatiedon ja opinnäytetyön tekijän toimesta. Tutkimuksen pohjalta opinnäytetyön kirjoittaja ja alueen esihenkilöt loivat konkreettisia kehitystoimia tukemaan alueen osastonsihteereiden työhyvinvointia.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys tarkastelee työhyvinvoinvointiin vaikuttavia tekijöitä, sekä keinoja parantaa työhyvinvointia. Teoriaa tarkastellaan työntekijöiden ja työaikamuotojen näkökulmista. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmäksi valikoitui kvalitatiivinen kehittämistutkimus, jonka tavoitteena on tuottaa tietoa esihenkilöiden työn tueksi. Tutkimus toteutettiin työhyvinvointikyselyllä, jonka kyselylomakkeen kysymykset olivat puolistrukturoituja. Kysymykset valikoitiin palvelemaan työhyvinvoinnista kerättävää tietoa, jonka pohjalta pystyttiin muodostamaan analyysit ja kehittämisehdotukset.
Kyselytutkimuksen tulokset analysoitiin teoriatiedon ja opinnäytetyön tekijän toimesta. Tutkimuksen pohjalta opinnäytetyön kirjoittaja ja alueen esihenkilöt loivat konkreettisia kehitystoimia tukemaan alueen osastonsihteereiden työhyvinvointia.