Rakenteellinen sosiaalityö, sosiaalityön rakenteellinen asiantuntijuus ja sosiaaliohjaus : kuvaileva kirjallisuuskatsaus.
Salo, Leena-Kaarina (2018)
2018
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810090
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024050810090
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvailla rakenteellisen sosiaalityön eri ulottuvuuksia ja mitä on sosiaalityön rakenteellinen asiantuntijuus. Lisäksi on pyritty tuomaan esiin oivalluksia siitä, mitä sosiaalityön rakenteellista asiantuntijuutta voisi jatkossa kuvata sosiaaliohjauksen näkökulmasta.
Opinnäytetyössä kuvaillaan rakenteellista sosiaalityötä käsitteenä, sen historiaa ja merkitystä. Tavoitteena on, että opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää johdantona rakenteellista sosiaalityötä koskevaan keskusteluun pohdittaessa, miten rakenteellinen sosiaalityö tulisi huomioida sosionomikoulutuksessa tai sosiaalialan työelämässä. Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa sovelletaan sosiaalitieteellistä tietoperustaa. Aineistoina käytetään sosiaalialan kirjallisuutta, vertaisarvioituja artikkeleita, lainsäädäntöä ja sitä koskevia hallituksen esityksiä sekä pro gradu -opinnäytetöitä, lisensiaatintöitä ja väitöskirjoja, lehtiartikkeleita, hankeraportteja sekä luentomateriaaleja. Tiedonhakua on toteutettu kotimaisten elektronisten tietokantojen avulla sekä Google-hakukoneen avulla. Lähdeaineiston teemoittelussa on käytetty löyhästi sisällönanalyysiä.
Rakenteellinen sosiaalityö yhteisötyönä, radikaalina tai kriittisenä sosiaalityönä, ekososiaalisena työnä, tiedon tuotantona ja toimintaympäristön muuttajana sekä voimaannuttamisen ja valtaistumisen, asianajon ja sosiaalisten oikeuksien puolustamisen käytäntöinä on hyvin moninainen kokonaisuus, jolla on pitkät historialliset ja teoreettiset juuret. Sosiaalityön rakenteellisen asiantuntijuuden määrittely perustuu Katriina Sirkan (2014) Sosiaalityön tutkimuksellisen vuosikirjan artikkelissa esittämään jäsennykseen. Toisaalta se perustuu Susanna Baltzarin (2013) gradussaan esittämään tapaan jäsentää rakenteellista sosiaalityötä. Lisäksi on hyödynnetty Jari Helmisen (2013) väitöskirjassaan koostamia sosiaaliohjaajien näkemyksiä sosiaalialan asiantuntijuudesta.
Sosiaalityön rakenteellinen asiantuntijuus määrittyy tässä opinnäytetyössä yhteiskunnallisen muutostyön asiantuntijuudeksi, yhteiskunnallisen työskentelyn rakenteelliseksi asiantuntijuudeksi ja asiakastyön rakenteelliseksi asiantuntijuudeksi. Asiantuntijuuden rakentumisen prosessissa korostuu kokemuksellisen tiedon merkitys.
Opinnäytetyössä kuvaillaan rakenteellista sosiaalityötä käsitteenä, sen historiaa ja merkitystä. Tavoitteena on, että opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää johdantona rakenteellista sosiaalityötä koskevaan keskusteluun pohdittaessa, miten rakenteellinen sosiaalityö tulisi huomioida sosionomikoulutuksessa tai sosiaalialan työelämässä. Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa sovelletaan sosiaalitieteellistä tietoperustaa. Aineistoina käytetään sosiaalialan kirjallisuutta, vertaisarvioituja artikkeleita, lainsäädäntöä ja sitä koskevia hallituksen esityksiä sekä pro gradu -opinnäytetöitä, lisensiaatintöitä ja väitöskirjoja, lehtiartikkeleita, hankeraportteja sekä luentomateriaaleja. Tiedonhakua on toteutettu kotimaisten elektronisten tietokantojen avulla sekä Google-hakukoneen avulla. Lähdeaineiston teemoittelussa on käytetty löyhästi sisällönanalyysiä.
Rakenteellinen sosiaalityö yhteisötyönä, radikaalina tai kriittisenä sosiaalityönä, ekososiaalisena työnä, tiedon tuotantona ja toimintaympäristön muuttajana sekä voimaannuttamisen ja valtaistumisen, asianajon ja sosiaalisten oikeuksien puolustamisen käytäntöinä on hyvin moninainen kokonaisuus, jolla on pitkät historialliset ja teoreettiset juuret. Sosiaalityön rakenteellisen asiantuntijuuden määrittely perustuu Katriina Sirkan (2014) Sosiaalityön tutkimuksellisen vuosikirjan artikkelissa esittämään jäsennykseen. Toisaalta se perustuu Susanna Baltzarin (2013) gradussaan esittämään tapaan jäsentää rakenteellista sosiaalityötä. Lisäksi on hyödynnetty Jari Helmisen (2013) väitöskirjassaan koostamia sosiaaliohjaajien näkemyksiä sosiaalialan asiantuntijuudesta.
Sosiaalityön rakenteellinen asiantuntijuus määrittyy tässä opinnäytetyössä yhteiskunnallisen muutostyön asiantuntijuudeksi, yhteiskunnallisen työskentelyn rakenteelliseksi asiantuntijuudeksi ja asiakastyön rakenteelliseksi asiantuntijuudeksi. Asiantuntijuuden rakentumisen prosessissa korostuu kokemuksellisen tiedon merkitys.