Kasvojoogaopettajakoulutuksen kehittäminen kauneus- ja hyvinvointialan ammattilaisille

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kauneus- ja hyvinvointialoilla toimivien ammattilaisten aiempien koulutuskokemusten kartoittaminen ja heidän omaan oppimiseensa liittyvien näkemysten ymmärtäminen. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää heidän käsityksiään kasvojoogasta. Tavoitteena kehittämistyölle oli suunnitella prototyyppi kasvojoogaopettajakoulutuksesta kauneuden- ja hyvinvointialan ammattilaisille. Työn toimeksiantajana oli opinnäytetyön tekijän oma kasvojoogapalveluita tarjoava yritys Eva Verde.

Kasvojooga on vielä melko tuntematon käsite eikä siitä päteviä tutkimuksia ole tehty. Kasvojoogassa yhdistyy piirteitä perinteisestä joogasta, erilaisista hierontamenetelmistä, akupainannasta, meditoinnista ja tietoisuustaidoista. Kasvojoogan avulla voidaan vaikuttaa ulkonäön lisäksi muun muassa päänsärkyyn, lihaskireyksiin ja ryhtiin, mutta myös rauhoittaa levotonta mieltä. Opinnäytetyön tietoperustassa perehdyttiin kasvojoogan historiaan ja taustoihin kotimaisen ja ulkomaiseen lähdekirjallisuuteen pohjaten. Lisäksi tietoperustassa kuvattiin kansainvälisiin tutkimuksiin nojaten kasvojen lihasharjoittelun ja kasvohieronnan vaikutuksia, sillä vaikutusten arvioitiin olevan samankaltaisia tehtäessä kasvojoogaa. Moni-ulotteisuutensa takia kasvojoogan muut osa-alueet jätettiin teoreettisen viitekehyksen ulkopuolelle. Tietoperustaa koottiin myös oppimisen ja opetusmenetelmien näkökulmasta hyödyntäen sekä kotimaista, että ulkomaista kirjallisuutta ja tutkimuksia ja lisäksi kotimaisia ammatillisia verkkosivustoja ja -julkaisuja. Tutkimusmenetelminä käytettiin laadullisia tutkimusmenetelmiä. Teemahaastatteluista saatujen vastausten avulla suunniteltiin kasvojoogakoulutuksen runko, jota täydennettiin ja laajennettiin työpajassa. Ideoiden pohjalta suunniteltiin koulutuksen prototyyppi. Lopuksi toteutettiin sähköinen lomakehaastattelu kauneus- ja hyvinvointialojen ammattilaisille. Näin saadun palautteen perusteella kehitettiin koulutusta edelleen.

Koulutuksen prototyyppi sai kiitosta monipuolisuudellaan ja erilaisia oppijoita huomioivalla sisällöllään. Merkittäviä muutoksia koulutuksen rakenteeseen ei enää palautteiden saamisen jälkeen tehty, lukuun ottamatta yhden osa-alueen poistamista ja yhden yhteydenpitokanavan lisäämistä. Kehittämistyössä huomattiin, että kauneuden- ja hyvinvointialan ammattilaiset kokevat tekemällä oppimisen tärkeimmäksi oppimistavakseen, tätä tuki myös opinnäytetyön teoria. Aiemmista koulutuskokemuksista oli jäänyt puuttumaan koulutusten vaihtelevuus ja monipuolisuus, vaikka niiden vaikutus on merkittävä myös oppimiseen ja niitä myös kaivattiin koulutuksiin selvästi. Opinnäytetyön tuloksia voidaan hyödyntää myös muihin kauneuden- ja hyvinvointialojen koulutusten kehittämiseen. Kasvojoogaopettajakoulutus kehitettiin tarpeeseen työelämälähtöisesti alan ammattilaisten näkemys huomioiden, sillä markkinoilla ei vastaavaa palvelua ollut saatavilla. Se herätti runsaasti alan ammattilaisissa kiinnostusta jo suunnitteluvaiheessa. Kasvojoogaopettajakoulutusta voidaan kehittää edelleen jatko- ja pro-tason koulutuksiksi. Koulutus voisi toimia myös pohjana laajemmalle koulutuskokonaisuudelle, joka mahdollistaisi eri toimijoiden yhteistyön ja erilaisten koulutussisältöjen saamisen yhdestä paikasta. Kasvojoogan vaikutuksista kaivataan tutkimuksia, sillä niiden avulla voitaisiin tuoda kasvojoogaa tunnetummaksi ja mahdollisesti vähennettäisiin kasvojoogan toimivuuteen liittyviä epäilyksiä.

Asiasanat: Kasvojooga, kauneus- ja hyvinvointiala, kehittäminen, oppiminen, koulutus