Palolaitoksen henkilöstön projektitoiminnan perusteiden osaamis- ja tarpeellisuuskartoitus
Nikula, Veli-Pekka (2018)
2018
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311109
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051311109
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee palolaitoksen henkilöstön projektitoiminnan perusteiden osaamista ja projektitoiminnan tarpeellisuutta palolaitoksen toiminnassa. Tutkimuksen tavoitteena on kehittää henkilöstön projektitoiminnan osaamista ja tarkastella projektitoiminnan osaamisen tarpeellisuutta palolaitoksella. Tutkimuksen toteuttaminen organisaatiossa vaati luvan, minkä organisaation johtaja myönsi tutkijalle. Suhtautuminen tutkimukseen ja aiheeseen oli erittäin myönteinen.
Tutkimus toteutettiin kahdenkeskeisenä puolistruktuurisena kyselyhaastatteluna koulutustarvekyselykaavakkeelle, mihin henkilöt itse vastasivat. Vastaajat jakautuivat kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän kysymykset kohdistuivat osaamiseen projektitoiminnassa ja toisen ryhmän projektitoiminnan tarpeellisuuteen organisaatiossa. Kysymyksiä ei annettu haastateltavalle etukäteen, joten tutkimusaineisto täyttää reliabiliteetin tutkimusaineiston osalta. Tutkimusote tutkimusmateriaalin analysoinnissa oli mahdollisimman objektiivinen sekä hermeneuttisen pohdiskeleva. Tutkimusote oli kvalitatiivinen. Teoria perustuu tutkimuskirjallisuuteen, projektitoiminnan alan ammattilaisten kanssa käytyihin keskusteluihin, tutkijan omiin koulutuksiin sekä pitkäaikaiseen kokemukseen alalla, joten tutkija kokee täyttävänsä validiteettikysymyksen tutkijana.
Ensimmäisen ryhmän tulokset tutkimuksessa ovat, ettei henkilöstö osaa riittävästi projektitoimintaa ja henkilöstö tarvitsee koulutusta projektitoiminnassa. Toisen ryhmän osalta vastaukset olivat ristiriitaiset osaamisen hankkimisessa. Lisäksi oletettiin projektitoiminnan osaamista olevan organisaatiossa. Tämän toisen ryhmän kysymyksiin vastasi organisaation ylin johto.
Johtopäätös on, että henkilöstölle aletaan suunnittelemaan ammatillista lisäkoulutusta projektitoiminnassa. Koulutuksessa pitää ottaa huomioon jatkuvuus, mikä on varsin tärkeää henkilöstön osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.
Tutkimus toteutettiin kahdenkeskeisenä puolistruktuurisena kyselyhaastatteluna koulutustarvekyselykaavakkeelle, mihin henkilöt itse vastasivat. Vastaajat jakautuivat kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän kysymykset kohdistuivat osaamiseen projektitoiminnassa ja toisen ryhmän projektitoiminnan tarpeellisuuteen organisaatiossa. Kysymyksiä ei annettu haastateltavalle etukäteen, joten tutkimusaineisto täyttää reliabiliteetin tutkimusaineiston osalta. Tutkimusote tutkimusmateriaalin analysoinnissa oli mahdollisimman objektiivinen sekä hermeneuttisen pohdiskeleva. Tutkimusote oli kvalitatiivinen. Teoria perustuu tutkimuskirjallisuuteen, projektitoiminnan alan ammattilaisten kanssa käytyihin keskusteluihin, tutkijan omiin koulutuksiin sekä pitkäaikaiseen kokemukseen alalla, joten tutkija kokee täyttävänsä validiteettikysymyksen tutkijana.
Ensimmäisen ryhmän tulokset tutkimuksessa ovat, ettei henkilöstö osaa riittävästi projektitoimintaa ja henkilöstö tarvitsee koulutusta projektitoiminnassa. Toisen ryhmän osalta vastaukset olivat ristiriitaiset osaamisen hankkimisessa. Lisäksi oletettiin projektitoiminnan osaamista olevan organisaatiossa. Tämän toisen ryhmän kysymyksiin vastasi organisaation ylin johto.
Johtopäätös on, että henkilöstölle aletaan suunnittelemaan ammatillista lisäkoulutusta projektitoiminnassa. Koulutuksessa pitää ottaa huomioon jatkuvuus, mikä on varsin tärkeää henkilöstön osaamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi.