Sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käynyt asiakas ja hänen hoitopolkunsa

Abstract

Sepelvaltimotauti on vieläkin suomalaisten yleisimpiä kuolemansyitä, vaikka sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt Suomessa selvästi. Tällä hetkellä avoterveydenhuollossa ei ole tarjolla kustannustehokasta ja luotettavaa tapaa todentaa sydämen sepelvaltimoiden kuntoa, jotta ennaltaehkäisevät ja tarvittavat hoitotoimenpiteet voitaisiin käynnistää riittävän aikaisessa vaiheessa. Nykyisin sepelvaltimotaudin diagnostiikka vaatii erikoissairaanhuollon palveluita, muun muassa monimutkaisia ja kalliita suonensisäisiä tutkimuksia.

Tämä tutkimus oli yksi osa Sydämen asialla -hankkeen kokonaisuudesta. Tämän rekisteritutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Kardiorekisteristä ja sairauskertomuksista saatavien tietojen perusteella profiileja ja palvelupolkuja sellaisille asiakkaille, jotka olivat käyneet vuoden 2016 aikana Oulun yliopistollisessa sairaalassa sydämen sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ja heillä oli todettu sepelvaltimotauti, mutta he eivät tarvinneet vielä hoitoa siihen. Tavoitteena oli profiloinnin kautta kuvailla potilaiden hoitopolkua. Tavoitteena oli myös edistää sepelvaltimotauti potilaan hoitoa, ohjausta, motivoida ja tukea omahoitoon.

Tämä tutkimus tehtiin retrospektiivisenä rekisteritutkimuksena, aineisto kerättiin Oulun yliopistollisen sairaalan kardiologisesta potilasrekisteristä ja sähköisestä potilastietojärjestelmästä havaintomatriisia apuna käyttäen. Tutkimusaineisto (n= 273) tallennettiin Excel-taulukkolaskentaohjelmaan ja analysointi suoritettiin SPSS-tilastointiohjelmalla. Tulosten perusteella luotiin neljä potilasprofiilia. Tutkimustulosten perusteella suurimmalla osalla potilaista ensisijainen oire oli rintakipu (48 %) ja ei-tyypillisiä sepelvaltimo-oireita oli 84 %:lla. Koronaariangiografia tehtiin pääsääntöisesti elektiivisesti (71 %) ja syy angiografialle oli 62 %:lla potilaista sepelvaltimotauti. Tyypillisin sydänpotilaan hoitopolku alkoi avoterveydenhuollosta. Toinen sydänpotilaan hoitopolku alkoi suoraan Oulun yliopistollisen sairaalan päivystyksestä. Koronaariangiografia tehtiin heille joko samalla hoitojaksolla (29 %) tai päivystyksellisesti (10 %)

Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että sydänpotilaiden hoidossa tulee kiinnittää enemmän huomiota myös muihin tutkimusmenetelmiin kuin koronaariangiografiaan. Sepelvaltimotaudin diagnostiikassa tulee arvioida potilaan riskitekijät ja korostaa potilaiden omahoitoa. Tulevaisuudessa tulee myös enemmän kiinnittää huomiota ennaltaehkäisevään sydänpotilasohjaukseen. Jatkotutkimuksena voisi laajemmin tarkastella potilaiden sähköisiä tietojärjestelmiä käyttäen lähettävien yksiköiden tietojärjestelmiä. Tutkimus tuloksia voidaan hyödyntää sepelvaltimotautipotilaiden uuden kuvantamismenetelmän kehittämiseen ja uuden sydänpotilaan hoitopolun rakentamiseen.

Coronary artery disease is still one of the most common causes of death in Finland, although the coronary heart disease mortality has clearly decreased in Finland. At present, primary healthcare does not offer a cost-effective and reliable way of verifying coronary heart condition in order to initiate preventive and the necessary treatment measures could be started at a sufficiently early stage.Nowadays diagnostics of coronary heart disease require special health care services, including complicated and costly intravenous examinations.

This study was one part of the “Sydämen asialla”-project. The purpose of this study was to de-scribe and find out the profiles and treatment paths of the patients, which have been coronary angiography at the Oulu University Hospital in 2016, but who doesn’t yet need heart operation. The goal was through the profile to build a heart patient treatment paths. The purpose of study was to find the right and fastest method of research for the patients. Also promote coronary heart disease for patient care, control, motivation and support for self-care.

The research was done in a retrospective inventory study and the data was collected from the cardiology patient registry and the ESKO- patient information system of the Oulu University Hos-pital. The study material was saved in the Excel- spreadsheet program and descriptive analyzes were performed using the SPSS- statistics program. Based on results of the study, four patient profiles were produce. Based on the results of the study, most of it patients the primary symptom was chest pain (48 %). In a large proportion of patients, there was not typical a coronary heart disease symptoms (84 %). Coronary angiography was done in planned (71 %). Most typically, the treatment path for heart patient began with a healthcare center. Another treatment path for heart patient started directly of the Oulu University Hospital emergency. Coronary angiography was performed either at the same treatment period (29 %) or at the emergency (10 %).

From the results of this study can be concluded in the treatment of heart patients, more attention should be paid to other methods than coronary angiography. Diagnosis of coronary artery disease should assess the patient's risk factors and emphasizes patient self-care. In the future, more attention needs to be paid to preventive cardiovascular patient guidance. A further research could be to look at the patient's electronic information systems of the transmitting units. This study can be utilized to develop a new imaging method for coronary heart disease patients and to build a new cardiovascular treatment path.