Työhyvinvoinnin johtamisen opas teknologia-alan yrityksen esihenkilöille

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella kohdeyrityksen henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa sekä luoda kehittämistehtävänä työhyvinvoinnin johtamisen opas yrityksen esihenkilöiden työhyvinvoinnin johtamisen tueksi. Oppaassa nostettiin esille tutkimuksessa eniten kehittämistä vaativat työhyvinvoinnin osa-alueet sekä keinoja niiden parantamiseksi. Yrityksessä on viime vuosina havaittu joitakin työhyvinvointia haittaavia sekä henkilöstön työkyvyttömyysriskiä nostattavia tekijöitä, joten niihin oli ajankohtaista etsiä ratkaisuja. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tarjota esihenkilöille työkaluja alaistensa työhyvinvoinnin tilan edistämiseen.

Tutkimusmenetelmäksi opinnäytetyöhön valikoitui laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Aineistonkeruumenetelminä toimivat yrityksessä toteutetut henkilöstökyselyt: tasa-arvokysely sekä työtyytyväisyyskysely ja myös jatkotutkimuksena toteutettu Padlet-kysely. Kyselyiden tuloksia analysoitiin käyttäen sisällönanalyysin menetelmää. Kehittämistehtävänä opinnäytetyössä oli nykytilanteen epäkohtien löytäminen ja ratkaisujen tarjoaminen niiden parantamiseksi.

Työn teoreettinen viitekehys jakautui kahteen osaan: kehittämistehtävän kannalta relevantteihin työhyvinvoinnin osa-alueisiin sekä työhyvinvoinnin johtamiseen. Teoriakappaleissa käsitteitä avattiin tutkimuksessa esille nousseista kehittämistarpeista, kuten stressistä, työkyvystä, palautteenannosta, etäyön yleistymisestä ja organisaatiomuutoksen vaikutuksista. Aineistoa teoreettiseen viitekehykseen saatiin alan kirjallisuudesta, työhyvinvointiin ja -terveyteen liittyvistä julkaisuista, työlainsäädännöstä sekä kohdeyrityksen sisäisistä tietolähteistä. Osa lähteistä vaati käyttöoikeuden niiden arkaluontoisuuden ja tietosuojaan liittyvistä syistä.

Tutkimus tuotti kattavia tuloksia tutkittavaan ilmiöön, ja tutkimuksen toteutus onnistui hyvin. Positiivisia tuloksia olivat erittäin hyvä työkyvyn taso, tasapainoiset elämäntavat, esihenkilöiden lähestyttävyys, reiluus ja tasa-arvoinen kohtelu. Kehittämiskohteita löytyi kasvaneessa stressitasossa, osalla vastaajista madaltuneessa työkyvyn tasossa ja laskeneessa sitoutumisessa työnantajaan. Esihenkilöiden kommunikaatiossa ja palautteenannossa myös havaittiin kehittämiskohteita.

Opinnäytetyön tuotoksena syntyi Työhyvinvoinnin johtamisen opas esihenkilöille. Opas on tallennettu yrityksen sähköiseen tiedonhallintajärjestelmään, jossa henkilöstönhallinnon osasto voi tarvittaessa päivittää sitä ja josta se on kaikkien esihenkilöiden ja työntekijöiden luettavissa. Esihenkilöt voivat käyttää opasta oman työkyky- ja työhyvinvoinnin johtamisen tukena, ja työntekijät voivat hyödyntää sitä oman työhyvinvointinsa tilan analysoimiseen, hälytysmerkkien tunnistamiseen sekä keinojen löytämiseen haasteiden ratkaisemiseksi.

The purpose of this thesis was to study the state of employee well-being at an Oulu-based technology company and to find solutions to the problems identified in the research. As a development task and output of this thesis, a Guide to Leading Well-being at Work was created for the company's superiors. The guide will help the superiors in their efforts to improve their employees’ well-being and ability to work.

The thesis was conducted using a qualitative research method. The data was collected through two employee surveys and the results were analyzed using content analysis.

The theoretical framework of this thesis was formed by identifying the key concepts of the study by analyzing the most common problems that employees face today in terms of well-being. The theoretical framework covered topics such as stress, work-related fatigue, early support, and management skills. It also described issues related to the increasing popularity of working from home and organizational changes, as well as their impact on employee well-being. Material for the theoretical framework was obtained from the literature of the field, publications related to well-being at work and occupational health, labor legislation, and internal information sources of the target company. Some of the sources required access for confidentiality and data protection reasons.

The research provided comprehensive results, and the implementation of the research was successful. The positive results included excellent state of work ability, balanced lifestyle of employees and the ability of superiors to treat employees in a fair, approachable, and equal manner. Areas of improvement included increased stress levels, decreased commitment, insufficient skills development and a lack of communication and feedback skills among superiors.

The output of the thesis was a Guide to Leading Well-being at Work. The guide is stored in the company’s electronic data management system, where it can be updated by the HR department as necessary and is accessible to all superiors and employees. Superiors can utilize the guide to support their own well-being, leadership skills and performance management, and employees can use the guide to analyze their own state of well-being, identify warning signs and find ways to address challenges.