Oulun edunvalvontatoimiston perehdyttämisprosessin kehittäminen
Aarrekivi, Jari-Pekka (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512124
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512124
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää toimeksiantajan perehdyttämisen prosessia ja luoda perehdyttämisen työvälineeksi perehdyttämissuunnitelma. Toimeksiantajana toimi Oulun edunvalvontatoimisto. Idea aiheesta syntyi toimeksiantajan tarpeesta ja omista kokemuksista perehdyttämisessä. Toimeksiantajan aikaisempi perehdyttämisen materiaali oli hajanaista ja perehdyttämisen prosessi kaipasi selkeyttä. Työni toteutin tutkimuksellisena kehittämistyönä.
Teoriaosuus käsitteli perehdyttämistä käsitteenä, perehdyttämisen merkitystä työturvallisuuden kannalta, digitaalista perehdyttämistä, perehdyttämisen konsepteja ja perehdyttämisen prosessia. Aineistona oli myös kaksi eri ulkomaista tutkimusta.
Tutkimuksen toteutin tapaustutkimuksena, joka sisälsi aineiston keräämisessä sisäisen kyselyn. Aineistosta tein analyysin, jonka tuloksia käytin prosessin kehittämisessä ja suunnitelman laadinnassa. Lisäksi toteutin nykytilan kartoituksen SWOT-analyysillä. Teorian ja analyysien kautta muodostin toimeksiantajalle perehdyttämisen prosessikaavion ja perehdyttämissuunnitelman. Kehittämisideana syntyi perehdyttämisen kummimalli.
Johtopäätöksenä syntyy teoriaan ja analyysiin perustuen tapa toimia, jolla systematisoidaan perehdyttämistä. Työssäni esitän mallin, jolla perehdyttäminen tulisi toteuttaa. Prosessin kehittämisen keskeisenä kohtana on seurannan parantaminen. Laadin tämän seurannan työvälineeksi perehdyttämissuunnitelman. Työssäni kehitän prosessikaavion, jossa käy ilmi perehdyttäminen systemaattisesti ja tehtäväkohtaisesti etenevänä jatkumona.
Kehittämistyönä syntynyttä perehdyttämissuunnitelmaa voi jatkossa kehittää kaksisuuntaisen prosessin kautta tulleella palautteella. Itse perehdyttämisen prosessia ja mallia voidaan jatkossa kehittää, jos toimiston toimintatapoja yhtenäistetään.
Teoriaosuus käsitteli perehdyttämistä käsitteenä, perehdyttämisen merkitystä työturvallisuuden kannalta, digitaalista perehdyttämistä, perehdyttämisen konsepteja ja perehdyttämisen prosessia. Aineistona oli myös kaksi eri ulkomaista tutkimusta.
Tutkimuksen toteutin tapaustutkimuksena, joka sisälsi aineiston keräämisessä sisäisen kyselyn. Aineistosta tein analyysin, jonka tuloksia käytin prosessin kehittämisessä ja suunnitelman laadinnassa. Lisäksi toteutin nykytilan kartoituksen SWOT-analyysillä. Teorian ja analyysien kautta muodostin toimeksiantajalle perehdyttämisen prosessikaavion ja perehdyttämissuunnitelman. Kehittämisideana syntyi perehdyttämisen kummimalli.
Johtopäätöksenä syntyy teoriaan ja analyysiin perustuen tapa toimia, jolla systematisoidaan perehdyttämistä. Työssäni esitän mallin, jolla perehdyttäminen tulisi toteuttaa. Prosessin kehittämisen keskeisenä kohtana on seurannan parantaminen. Laadin tämän seurannan työvälineeksi perehdyttämissuunnitelman. Työssäni kehitän prosessikaavion, jossa käy ilmi perehdyttäminen systemaattisesti ja tehtäväkohtaisesti etenevänä jatkumona.
Kehittämistyönä syntynyttä perehdyttämissuunnitelmaa voi jatkossa kehittää kaksisuuntaisen prosessin kautta tulleella palautteella. Itse perehdyttämisen prosessia ja mallia voidaan jatkossa kehittää, jos toimiston toimintatapoja yhtenäistetään.