Työntekijän perehdyttämisen analysointi ja kehittäminen
Alatulkkila, Juhani (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512134
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051512134
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia työhön perehdyttämistä toimeksiantajalla, joka on kaupungin liikelaitos. Opinnäytetyön taustalla oli havaittu tarve parantaa perehdyttämistä. Tavoitteena oli selvittää toimeksiantajan käyttämiä perehdyttämiskäytäntöjä ja laatia parannusehdotuksia niitä koskien. Koronapandemian mukanaan tuoma etätyön yleistyminen on muuttanut toimistotyötä ja siten myös työhön perehdyttämistä. Etätyön aiheuttamat erityispiirteet on huomioitu tässä työssä.
Työn viitekehys koostuu perehdyttämisen kirjallisuudesta. Tietoperusta selvittää, mitä hyvä perehdyttäminen tarkoittaa ja mitä se pitää sisällään. Tietoperusta sisältää katsauksen alan kirjallisuuteen käsitellen perehdyttämistä eri näkökulmista. Lähdeaineisto piti sisällään erilaisia perehdyttämisoppaita, perehdyttämistä koskevaa lainsäädäntöä ja tieteellisiä tutkimuksia aiheesta.
Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin laadullista tutkimusta. Tietoa kerättiin tutkimushaastatteluissa, jotka tehtiin teemahaastatteluina. Haastatellut henkilöt olivat toimeksiantajan työntekijöitä, jotka olivat aloittaneet työssään vastikään, mutta kuitenkin jo perehdytyksensä läpikäyneitä. Siten saatiin selville ajantasainen kuva perehdyttämisen tilanteesta toimeksiantajalla.
Työn lopputuloksena annetaan kehitysehdotuksia toimeksiantajan perehdyttämisen parantamiseksi. Kehitysehdotukset liittyvät työnteon eri tapoihin kuten etä- ja hybridityöhön, yhteisöllisyyden lisäämiseen, tiedonjakamisen parantamiseen ja muihin keskeisiksi havaittuihin perehdyttämistoimiin. Tuloksia voivat hyödyntää myös muut julkisen sektorin työnantajat ja muut työnantajaorganisaatiot.
Työn viitekehys koostuu perehdyttämisen kirjallisuudesta. Tietoperusta selvittää, mitä hyvä perehdyttäminen tarkoittaa ja mitä se pitää sisällään. Tietoperusta sisältää katsauksen alan kirjallisuuteen käsitellen perehdyttämistä eri näkökulmista. Lähdeaineisto piti sisällään erilaisia perehdyttämisoppaita, perehdyttämistä koskevaa lainsäädäntöä ja tieteellisiä tutkimuksia aiheesta.
Tutkimusmenetelmänä työssä käytettiin laadullista tutkimusta. Tietoa kerättiin tutkimushaastatteluissa, jotka tehtiin teemahaastatteluina. Haastatellut henkilöt olivat toimeksiantajan työntekijöitä, jotka olivat aloittaneet työssään vastikään, mutta kuitenkin jo perehdytyksensä läpikäyneitä. Siten saatiin selville ajantasainen kuva perehdyttämisen tilanteesta toimeksiantajalla.
Työn lopputuloksena annetaan kehitysehdotuksia toimeksiantajan perehdyttämisen parantamiseksi. Kehitysehdotukset liittyvät työnteon eri tapoihin kuten etä- ja hybridityöhön, yhteisöllisyyden lisäämiseen, tiedonjakamisen parantamiseen ja muihin keskeisiksi havaittuihin perehdyttämistoimiin. Tuloksia voivat hyödyntää myös muut julkisen sektorin työnantajat ja muut työnantajaorganisaatiot.