Kehitykselliset neuropsykiatriset piirteet ja lähisuhdeväkivallan aiheuttama trauma: vanhempien kokemuksia oireista
Ihalainen, Outi; Laine, Erika (2024)
Ihalainen, Outi
Laine, Erika
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612563
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024051612563
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden tai sille altistuneiden traumaoireita ja kehityksellisiä neuropsykiatrisia oireita vanhempien näkökulmasta. Kohderyhmänä oli Ensi- ja turvakotien liiton jäsenjärjestön erään yksikön asiakkaat, jotka olivat olleet asiakkaana kyseisessä yksikössä maaliskuussa 2023 – maaliskuussa 2024. Tavoitteena oli vertailla henkilöiden kokemia oireita keskenään ja täten tuottaa tilaajataholle uutta tietoa siitä, että miten he voivat työssään erottaa henkilön, jolla on traumataustan lisäksi jokin kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö.
Tietoperusta muodostui lähisuhdeväkivallasta sekä kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä kertovasta kirjallisuudesta. Lähisuhdeväkivallan määritelmän lisäksi käytiin läpi oireita, joita väkivaltaa kokenut tai väkivallalle altistunut on saattanut kokea. Kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä käsiteltiin aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD:tä, autismikirjoa sekä tic-oireita ja Touretten oireyhtymää.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus oli muodoltaan määrällinen, joka toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselylomake annettiin paperisena versiona niille vanhemmille, jotka kävivät aineiston keruuhetkellä yksilökäynneillä yksikössä sekä lähetettiin sähköisenä linkkinä niille vanhemmille, joiden yksilökäynnit yksikössä olivat jo päättyneet. Kohdejoukko käsitti asiakkaana toimineet perheet lapsineen. Vanhemmat toimivat kyselylomakkeiden vastaajina, koska opinnäytetyön aihetta lähestyttiin vanhempien näkökulmasta.
Tulokset osoittivat, että lähisuhdeväkivaltaa kokeneilla ja lähisuhdeväkivallalle altistuneilla oli useita koettuja oireita aivan kuten niilläkin henkilöillä, joilla oli lisäksi kehityksellisiä neuropsykiatrisia piirteitä. Huomattavaa oli se, että niillä henkilöillä, joilla oli kehityksellisiä neuropsykiatrisia piirteitä, oli yksilötasolla useampia oireita kuin niillä, joilla ei ollut diagnoosia kehityksellisestä neuropsykiatrisestä häiriöstä. Tulosten perusteella todettiin, että neuropsykiatrisen oireilun erottaminen lähisuhdeväkivallan aiheuttamasta oireilusta ei ole helppoa tai yksiselitteistä.
Tietoperusta muodostui lähisuhdeväkivallasta sekä kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä kertovasta kirjallisuudesta. Lähisuhdeväkivallan määritelmän lisäksi käytiin läpi oireita, joita väkivaltaa kokenut tai väkivallalle altistunut on saattanut kokea. Kehityksellisistä neuropsykiatrisista häiriöistä käsiteltiin aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD:tä, autismikirjoa sekä tic-oireita ja Touretten oireyhtymää.
Opinnäytetyön tutkimuksellinen osuus oli muodoltaan määrällinen, joka toteutettiin kyselytutkimuksena. Kyselylomake annettiin paperisena versiona niille vanhemmille, jotka kävivät aineiston keruuhetkellä yksilökäynneillä yksikössä sekä lähetettiin sähköisenä linkkinä niille vanhemmille, joiden yksilökäynnit yksikössä olivat jo päättyneet. Kohdejoukko käsitti asiakkaana toimineet perheet lapsineen. Vanhemmat toimivat kyselylomakkeiden vastaajina, koska opinnäytetyön aihetta lähestyttiin vanhempien näkökulmasta.
Tulokset osoittivat, että lähisuhdeväkivaltaa kokeneilla ja lähisuhdeväkivallalle altistuneilla oli useita koettuja oireita aivan kuten niilläkin henkilöillä, joilla oli lisäksi kehityksellisiä neuropsykiatrisia piirteitä. Huomattavaa oli se, että niillä henkilöillä, joilla oli kehityksellisiä neuropsykiatrisia piirteitä, oli yksilötasolla useampia oireita kuin niillä, joilla ei ollut diagnoosia kehityksellisestä neuropsykiatrisestä häiriöstä. Tulosten perusteella todettiin, että neuropsykiatrisen oireilun erottaminen lähisuhdeväkivallan aiheuttamasta oireilusta ei ole helppoa tai yksiselitteistä.