Verkkovalvonnan portinvartija : ICT-asiantuntijan työhön perehdytyksen kehittäminen
Antila, Mitja (2024)
Antila, Mitja
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415203
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415203
Tiivistelmä
Perehdytys on keskeinen asia, jotta uusi työntekijä selviää työssään, tekee tulosta ja välttää tapaturmat. Perehdytys on lakisääteistä ja vastuu on määritelty. Perehdytystapoja on yhtä paljon kuin perehdyttäjiäkin. Myös uusilla työntekijöillä on erilaiset tarpeet perehdytyksen suhteen. Tämän takia jokaiselle sopivaa perehdytystapaa on mahdotonta löytää. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Telia Cygate OY. Yritys toimii ICT-alalla ja sen palveluksessa on yli 500 työntekijää. Telia Cygate OY tarjoaa kokonaisvaltaisia ICT-ratkaisuja monenlaisille toimijoille ja työn sisällöt ovat hyvin monimuotoiset. Tutkimus toteutettiin kyselylomakkeella ja vastauksia saatiin 21 kappaletta. Vastauksissa oli hajontaa tyytyväisyydessä eri ohjelmistojen perehdytyksessä, mikä on ymmärrettävää juuri ohjelmistojen moninaisuuden takia. Suurin tyytyväisuus oli työehtoihin perehdytyksessä, mikä on ymmärrettävää, koska palkka ja työehdot ovat jokaiselle tärkeitä. Hajontaa tuli paljon etenkin perehdytystavassa, mikä osoittaa juuri sen, ettei ole vain yhtä ja oikeaa tapaa perehdyttää. Vastaajien palautteen perusteella tehtiin muutamia kehitysehdotuksia. Näyttää siltä, että dokumentaatio on ehdoton edellytys. Sekä perehdyttäjällä että perehdytettävällä pitää olla kirjallinen pohja sille, mitä tulee käydä läpi. Samalla suunnitelma voi toimia työntekijän käsikirjana työn suorittamisessa. Mentori tai tutor nähtiin useissa tapauksissa hyödylliseksi. Osa vastaajista näki tärkeäksi, että perehdytyksen olisi hoitanut esihenkilö. Myös riittävä ajallinen kesto nähtiin tärkeänä perehdytyksessä. Perehdytettävälle saattoi herätä kysymyksiä myöhemmässä vaiheessa ja pidettiin tärkeänä, että on määrätty henkilö, jolta kysyä.