Sukupuolten välisen palkkatasa-arvon oikeudellinen sääntely Suomessa
Vu, Julia (2024)
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415260
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415260
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella sukupuolten välisen palkkatasa-arvon oikeudellisen sääntelyn kehitystä Suomessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli havainnollistaa Suomen lainsäädännön historiallista kehityskulkua palkkatasa-arvon edistämiseksi sekä myös tuoda esille vielä mahdollisesti olemassa olevia kehityskohteita lainsäädännössä palkkatasa- arvon toteuttamiseksi. Suomen lainsäädännön lisäksi tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin myös EU-oikeuden ja kansainvälisten sopimusten merkitystä palkkatasa-arvon kehitykselle.
Samapalkkaisuus on sekä perus- ja ihmisoikeus, että yksi keskeisimmistä tasa- arvokysymyksistä työelämässä. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen eteen on Suomessa tehty monia lainsäädännön uudistuksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Näiden uudistusten tarkoituksena on ollut parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lainsäädännön uudistuksista huolimatta sukupuolten välinen palkkatasa-arvo kaventuu Suomessa hitaasti. Naisen euro oli Suomessa Tilastokeskuksen ansiotasoindeksillä mitattuna noin 84,7 senttiä vuonna 2023, vaikka korkea-asteen suorittaneista yli puolet olivat naisia vuonna 2022.
Opinnäytetyössä oli hyödynnetty pääosin lainoppia tutkimusmenetelmänä, mutta koska opinnäytetyössä tutkittiin myös palkkatasa-arvon oikeudellisen sääntelyn kehittymistä ja kehityksen taustalla olevia rakenteita, tutkimusmenetelmä oli osin oikeushistoriallinen ja oikeussosiologinen. Työssä oli käytetty aineistona voimassa olevaa lainsäädäntöä, hallituksen esityksiä, oikeuskäytäntöä, kansainvälisiä sopimuksia ja aiheeseen liittyvää oikeuskirjallisuutta.
Työn lopuksi oli tuotu esille sukupuolten palkkaeron poistamiseen liittyneitä haasteita, kuten palkkasyrjinnän tunnistamisen vaikeus, perhevapaiden epätasainen jakautuminen ja työmarkkinasegregaatio, sekä pohdittu mahdollisia ratkaisukeinoja niihin. Yksiselitteistä ratkaisua sukupuolten palkkaeron poistamiseksi ei ole esitettävissä, mutta EU:n palkka- avoimuusdirektiivin tuomien lainsäädännöllisten muutosten myötä, sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää voidaan tunnistaa ja siihen puuttua aikaisempaa matalammalla kynnyksellä, mikä on todennäköisesti merkittävä askel myös palkkaeron kaventamiseksi.
Samapalkkaisuus on sekä perus- ja ihmisoikeus, että yksi keskeisimmistä tasa- arvokysymyksistä työelämässä. Sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisen eteen on Suomessa tehty monia lainsäädännön uudistuksia viimeisten vuosikymmenten aikana. Näiden uudistusten tarkoituksena on ollut parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lainsäädännön uudistuksista huolimatta sukupuolten välinen palkkatasa-arvo kaventuu Suomessa hitaasti. Naisen euro oli Suomessa Tilastokeskuksen ansiotasoindeksillä mitattuna noin 84,7 senttiä vuonna 2023, vaikka korkea-asteen suorittaneista yli puolet olivat naisia vuonna 2022.
Opinnäytetyössä oli hyödynnetty pääosin lainoppia tutkimusmenetelmänä, mutta koska opinnäytetyössä tutkittiin myös palkkatasa-arvon oikeudellisen sääntelyn kehittymistä ja kehityksen taustalla olevia rakenteita, tutkimusmenetelmä oli osin oikeushistoriallinen ja oikeussosiologinen. Työssä oli käytetty aineistona voimassa olevaa lainsäädäntöä, hallituksen esityksiä, oikeuskäytäntöä, kansainvälisiä sopimuksia ja aiheeseen liittyvää oikeuskirjallisuutta.
Työn lopuksi oli tuotu esille sukupuolten palkkaeron poistamiseen liittyneitä haasteita, kuten palkkasyrjinnän tunnistamisen vaikeus, perhevapaiden epätasainen jakautuminen ja työmarkkinasegregaatio, sekä pohdittu mahdollisia ratkaisukeinoja niihin. Yksiselitteistä ratkaisua sukupuolten palkkaeron poistamiseksi ei ole esitettävissä, mutta EU:n palkka- avoimuusdirektiivin tuomien lainsäädännöllisten muutosten myötä, sukupuoleen perustuvaa palkkasyrjintää voidaan tunnistaa ja siihen puuttua aikaisempaa matalammalla kynnyksellä, mikä on todennäköisesti merkittävä askel myös palkkaeron kaventamiseksi.