Sepelvaltimotautipotilaan mielialaan yhteydessä olevat tekijät

Abstract

Hoitotyön kokonaisvaltaisen näkökulman tavoitteena on potilaan yksilöllisen, turvallisen ja tehokkaan hoidon edistäminen. Koska psyykkiset tekijät voivat olla sydäninfarktia laukaisevia tai ateroskleroosia kiihdyttäviä tekijöitä, sepelvaltimotautipotilaiden mielialan tukeminen on tärkeää. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on löytää keinoja sepelvaltimotautipotilaiden mielialan tukemiseen ja opinnäytetyö toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan, OYS, kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla, mitkä tekijät ovat yhteydessä sepelvaltimotautipotilaiden mielialaan. Opinnäytetyö toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena, jotta saisimme tutkimukseemme mukaan laajasti näyttöön perustuvaa tietoa sepelvaltimotautipotilaan mielialaan yhteydessä olevista tekijöistä.

Tässä opinnäytetyössä tiedonhaku toteutettiin hoitotieteen alan keskeisistä tietokannoista: Cinahl, Medic, Pubmed, Elsevier, Cochrane library ja ARTO ja sen suoritti itsenäisesti kaksi opinnäytetyön tekijää. Opinnäytetyön tekijät vertailivat saamiaan hakutuloksia ja valitsivat mukaan otettavat tutkimukset yhdessä mukaanotto- ja poissulkukriteerien perusteella. Mukaanottokriteerit olivat seuraavat: tutkimuksen aiheena on sepelvaltimotautipotilaan mieliala ja siihen vaikuttavat tekijät sekä tutkimus on julkaistu kansainvälisessä tai kansallisessa julkaisussa. Poissulkukriteerit olivat: tutkimus ei ole suomen tai englannin kielinen, tutkimus ei ole eurooppalainen, tutkimus ei ole tehty 2010-2018 välillä, tutkimus on kirjallisuuskatsaus ja tutkimuksen kokoteksti ei ole saatavilla. Yhteensä hakutuloksia eri tietokannoista tuli n= 1580, joista lopulliseen katsaukseen valittiin n=10 opinnäytetyön aiheeseen liittyvää tutkimusta. Valikoitujen tieteellisten artikkeleiden menetelmällinen laatu arvioitiin kyseiseen menetelmään soveltuvalla standardoidulla JBI-kriteeristölomakkeella. Näin varmistetaan laadultaan parhaiden tutkimusten tulosten mukaanotto kirjallisuuskatsaukseen. Opinnäytetyön tekijät tekivät artikkeleiden laadun arvioinnin itsenäisesti ja vertasivat saamiaan tuloksia toisiinsa. Kaikki katsaukseen valitut kymmenen (n=10) tutkimusta saivat riittävästi (>4p) pisteitä. Tutkimusaineisto analysoitiin vaiheittain induktiivisella sisällönanalyysillä.

Tämän systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulosten perusteella sepelvaltimotautipotilaan mielialaan ovat yhteydessä sepelvaltimotautipotilaan oireiden vakavuus, erilaiset fyysiset tekijät kuten NT-proBNP ja esim. kipukokemukset sekä sepelvaltimotautipotilaan kognitiivinen toimintakyky, joka puolestaan oli yhteydessä potilaan persoonallisuuteen ja elämänlaatuun. Toisaalta myös potilaan heikko elämänlaatu oli yhteydessä uupumukseen ja alentuneeseen fyysiseen toimintakykyyn riippumatta ahdistuneisuudesta tai sepelvaltimotaudin vakavuudesta. Interventio ja potilaan ohjaus vähensivät depressio-oireita etenkin alle 60-vuotiailla potilailla. Tulosten perusteella depressioseulonta ja interpersonal counselling-interventio saattaisivat olla hyödyllisiä osana rutiinihoitoa sydäninfarktin jälkeen. Jotta kirjallisuuskatsaukseen saataisiin mukaan enemmän aiheeseen liittyviä tutkimuksia, voisi tiedonhakua laajentaa myös Euroopan ulkopuolella tehtyihin tutkimuksiin.

The holistic perspective of nursing aims to promote the patient’s individual, safe and effective care. Because the psychological factors may be triggers of myocardial infarction or atherosclerosis, support mental health of coronary artery patients is important. The target of this thesis is to find ways to support mental health of coronary artery patients and the thesis is done in co-operation with Oulu University Hospital. The purpose of the thesis is to find out, through a systematic literature review, what factors are related to mental health of coronary artery patients. This thesis is carried out as a systematic literature review, so we can get lot of previous studies on this subject.

In this thesis, the systematic research was carried out in the core databases of nursing science: Cinahl, Medic, Pubmed, Elsevier, Cochrane library ja ARTO and it was performed independently two thesis authors. The thesis authors compared the search results and selected studies based on inclusion and exclusion criteria. The inclusion criteria were: the subject of the study is what factors is related to mental health of coronary artery patients and the study has been published in an international or national publication. The exclusion criteria were: the study is not in English or Finnish, the study is not European, the study has not been conducted 2010-2018, the study is literature review and full text of the study is not available. A total of search results from databases are n=1580, of which n=10 studies was selected for this literature review. The methodological quality of the selected studies was evaluated using the standardized JBI criteria form applicable to this method. The authors of this thesis made the evaluation independently and compared their results with each other. All of the ten (n=10) studies selected for the review received enough (> 4p) points. The selected research material was analyzed step by step with inductive content analysis.

Based on the results of this systematic literature review the factors related to mental health of coronary artery patients are severity of the symptoms, the various physical factors such as NT-proBNP and for example pain experience and cognitive function. Cognitive function is related with the patient’s personality and quality of life. On the other hand, the poor quality of life was associated with exhaustion and reduced physical activity regardless of anxiety or the severity of coronary artery disease. Interventions and patient control reduced the symptoms of depression, especially in patients under 60 years of age. Based on the results, depression screening and interpersonal counseling could be useful as part of routine therapy following myocardical infarction. In order to include more relevant studies in the literature review, it could also include studies conducted outside Europe.