Yrityspalveluiden kehittäminen Iin kunnan alueella
Paakkola, Minna (2019)
Paakkola, Minna
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314830
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052314830
Tiivistelmä
Opinnäytetyö toteutettiin kehittämisyhtiö Iin Micropolis Oy:n toimeksiantamana. Tehtävänä oli selvittää Iin kunnan yrityspalveluiden nykytilaa ja niiden kehittämistarvetta. Tutkimuksessa perehdyttiin iiläisten pk-yritysten toimintaympäristöön, ottamalla huomioon kaikkien niiden toimijoiden näkemykset, jotka siihen alueellisesti vaikuttavat.
Opinnäytetyö toteuttiin laadullisena tutkimuksena ja lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta. Empiirinen aineistonkeruu tehtiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Haastatteluihin osallistui paikallisia yrittäjiä, Iin alueen yrittäjäyhdistysten puheenjohtajat, Iin kunnan kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja sekä Iin Micropoliksen ja Oulunkaaren yritysneuvontaan osallistuvia työntekijöitä. Tietoperusta rakentuu yritystoiminnan, yritystoimintaympäristön ja kehittämisyhtiöiden rooliin kunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tietoperustassa perehdytään myös maaseudun elinkeinotoiminnan tukien sekä yhteistyön ja verkostojen tarjoamiin mahdollisuuksiin yrittäjyydelle maaseudulla.
Kaikissa vastaajaryhmissä Iin kunnan yritysilmapiiri koettiin positiivisena ja kunnanjohtajalla koettiin olevan siihen vaikutusta. Yrittäjien näkemysten mukaan yritysystävällisen kunnan tulisi luoda edellytykset yritystoiminnalle, muun muassa kaavoituksen, tilojen ja yritysmyönteisyyden avulla. Yrityspalveluiden tulisi neuvoa, verkottaa, järjestää koulutuksia ja tukea yrittäjiä. Yrittäjät tunsivat huonosti yritystuet sekä heille tarjotut palvelut Iin kunnassa. Kaikki haastatellut ryhmät näkivät paikallisen yhteistyön lisäämisen eri toimijoiden välille myönteisenä asiana. Kunnan johdon mielestä yrittäjäystävällisen kunnan pitäisi olla toimissaan pitkäjänteinen ja ennustettava, eivätkä asiat saisi päätöksenteon tasolla politisoitua. Yrittäjä- ja yritysmyönteisyyden koettiin olevan Iin kunnan päättäjien yhteinen asia. Työntekijät korostivat, että yrityspalveluiden tulisi olla proaktiivinen yritysten suuntaan ja toimia välittäjän roolissa yrittäjien ja päätöksentekijöiden kesken.
Iin kunnassa on tarve kokonaisvaltaiselle elinkeinojen edistämisen ja yritystoimintaympäristön kehittämisen tehtävälle. Yrityspalveluiden tulisi olla selkeä osa Iin kunnan palvelutarjontaa ja kynnyksen palveluiden käyttämiseen pieni. Tutkimuksen mukaan yrityspalveluiden konseptin pitäisi olla selkeä ja toimia yhden luukun periaatteella. Tiiviin ja ytimekkään sanoman avulla palvelusta muodostuisi helposti ymmärrettävä kokonaisuus, joka on helposti lähestyttävissä. Yhteistyötä tulisi edistää horisontaalisesti yrittäjien välillä, mutta myös kaikkien yrityksiin liittyvien toimijoiden kesken. Yhteistyön kautta yritysilmapiirin kehittäminen ja yhteisen tahtotilan saavuttaminen mahdollistuvat. This thesis was made as an assignment for development company Iin Micropolis Oy. The research question was: what is the need for developing business services for local small-scale companies in municipality of Ii. Theoretical context is based on rural business, business environment and the role of municipal business services in developing municipal vitality. Rural business subsidies and networks are included in the theoretical context as what and how those can be used to gain possibilities for developing businesses.
Semi-structured interviews were made to gather the data. The data consists of interviews of local entrepreneurs (N=7), entrepreneur associations (N=2), employees who worked with local companies (N=4) and municipality leaders; municipal manager and the lead policymakers in the municipality of Ii (N=3).
The business climate was assessed good in all respondent groups. Influence of municipal manager was seen significant. Entrepreneurs did not know what municipal business services are available. In entrepreneurs’ opinion the municipality should create prerequisites for business like zoning areas, offering premises and being businessfriendly. Business services should counsel, improve networking between businesses and entrepreneurs, and develop networking between entrepreneurs and the municipality. Business services should arrange training and support them in their needs. All respondents saw developing ambit co-operation and networking interesting. The municipality leaders thought that entrepreneur-friendly municipality should be sustainable, focused and predictable. In their opinion business and entrepreneur friendliness is a joint matter for all policymakers in the municipality of Ii. Employees of business services highlighted that they should be proactive towards entrepreneurs and they should act as an intermediary between entrepreneurs and policymakers.
There is a need for holistic development of business environment in the municipality of Ii. Current business services should be anambiguous part of municipality’s services and easy to use. The concept and communication of business services should be clear and powerful, easy to understand. Co-operation should be created horisontally between entrepreneurs but also between various business-related actors. Developing business climate and achieving common ambition are possible via co-operation.
Opinnäytetyö toteuttiin laadullisena tutkimuksena ja lähestymistapana käytettiin tapaustutkimusta. Empiirinen aineistonkeruu tehtiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla ja aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Haastatteluihin osallistui paikallisia yrittäjiä, Iin alueen yrittäjäyhdistysten puheenjohtajat, Iin kunnan kunnanjohtaja, kunnanhallituksen puheenjohtaja ja kunnanvaltuuston puheenjohtaja sekä Iin Micropoliksen ja Oulunkaaren yritysneuvontaan osallistuvia työntekijöitä. Tietoperusta rakentuu yritystoiminnan, yritystoimintaympäristön ja kehittämisyhtiöiden rooliin kunnan elinvoimaisuuden edistämisessä. Tietoperustassa perehdytään myös maaseudun elinkeinotoiminnan tukien sekä yhteistyön ja verkostojen tarjoamiin mahdollisuuksiin yrittäjyydelle maaseudulla.
Kaikissa vastaajaryhmissä Iin kunnan yritysilmapiiri koettiin positiivisena ja kunnanjohtajalla koettiin olevan siihen vaikutusta. Yrittäjien näkemysten mukaan yritysystävällisen kunnan tulisi luoda edellytykset yritystoiminnalle, muun muassa kaavoituksen, tilojen ja yritysmyönteisyyden avulla. Yrityspalveluiden tulisi neuvoa, verkottaa, järjestää koulutuksia ja tukea yrittäjiä. Yrittäjät tunsivat huonosti yritystuet sekä heille tarjotut palvelut Iin kunnassa. Kaikki haastatellut ryhmät näkivät paikallisen yhteistyön lisäämisen eri toimijoiden välille myönteisenä asiana. Kunnan johdon mielestä yrittäjäystävällisen kunnan pitäisi olla toimissaan pitkäjänteinen ja ennustettava, eivätkä asiat saisi päätöksenteon tasolla politisoitua. Yrittäjä- ja yritysmyönteisyyden koettiin olevan Iin kunnan päättäjien yhteinen asia. Työntekijät korostivat, että yrityspalveluiden tulisi olla proaktiivinen yritysten suuntaan ja toimia välittäjän roolissa yrittäjien ja päätöksentekijöiden kesken.
Iin kunnassa on tarve kokonaisvaltaiselle elinkeinojen edistämisen ja yritystoimintaympäristön kehittämisen tehtävälle. Yrityspalveluiden tulisi olla selkeä osa Iin kunnan palvelutarjontaa ja kynnyksen palveluiden käyttämiseen pieni. Tutkimuksen mukaan yrityspalveluiden konseptin pitäisi olla selkeä ja toimia yhden luukun periaatteella. Tiiviin ja ytimekkään sanoman avulla palvelusta muodostuisi helposti ymmärrettävä kokonaisuus, joka on helposti lähestyttävissä. Yhteistyötä tulisi edistää horisontaalisesti yrittäjien välillä, mutta myös kaikkien yrityksiin liittyvien toimijoiden kesken. Yhteistyön kautta yritysilmapiirin kehittäminen ja yhteisen tahtotilan saavuttaminen mahdollistuvat.
Semi-structured interviews were made to gather the data. The data consists of interviews of local entrepreneurs (N=7), entrepreneur associations (N=2), employees who worked with local companies (N=4) and municipality leaders; municipal manager and the lead policymakers in the municipality of Ii (N=3).
The business climate was assessed good in all respondent groups. Influence of municipal manager was seen significant. Entrepreneurs did not know what municipal business services are available. In entrepreneurs’ opinion the municipality should create prerequisites for business like zoning areas, offering premises and being businessfriendly. Business services should counsel, improve networking between businesses and entrepreneurs, and develop networking between entrepreneurs and the municipality. Business services should arrange training and support them in their needs. All respondents saw developing ambit co-operation and networking interesting. The municipality leaders thought that entrepreneur-friendly municipality should be sustainable, focused and predictable. In their opinion business and entrepreneur friendliness is a joint matter for all policymakers in the municipality of Ii. Employees of business services highlighted that they should be proactive towards entrepreneurs and they should act as an intermediary between entrepreneurs and policymakers.
There is a need for holistic development of business environment in the municipality of Ii. Current business services should be anambiguous part of municipality’s services and easy to use. The concept and communication of business services should be clear and powerful, easy to understand. Co-operation should be created horisontally between entrepreneurs but also between various business-related actors. Developing business climate and achieving common ambition are possible via co-operation.