Välikasvien merkitys ja lisäarvo siemenperunan viljelyssä High Grade -alueella
Kauppi, Nelli (2019)
Kauppi, Nelli
2019
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214298
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052214298
Tiivistelmä
Työn tavoitteena oli tutkia eri välikasvivaihtoehtoja ja perehtyä niiden viljelyyn sekä arvioida miten hyvin ne soveltuvat siemenperunan kanssa samaan viljelykiertoon. Näkökulmina työhön olivat maan kasvukunto, sen parantaminen sekä maan rakenne. Myös siemenperunan laatu ja satotason varmistaminen olivat työssä olennaisena näkökulmana. Eri välikasvien taloudellinen tuotto laskettiin myös tutkimuksessa. Työ toteutettiin yhdessä Suomen siemenperunakeskus Oy:n kanssa.
Työssä etsittiin välikasveja, joista saadaan paras mahdollinen hyöty taloudellisesti sekä parannetaan siemenperunan laatua ja kasvumahdollisuuksia. Tarkoitus oli myös löytää välikasveja, jotka ennallistavat ja parantavat maan kasvukuntoa ja lisäävät pieneliötoimintaa.
Työn lähdemateriaalina käytettiin kirjallisuutta ja toimeksiantajan tarjoamaa satotietomateriaalia sekä tekijän omia kokemuksia. Työssä käytettyä toimeksiantajan materiaalia ei ole tilastollisesti testattu.
Työn tuloksena oli, että mahdollisimman monipuolinen viljelykierto hyödyttää eniten. Viljelykierrossa on syytä olla erilaisia kasveja kasvitautipaineen minimoimiseksi, kasvinsuojeluaineiden resistenssin syntymisen ehkäisyn takia sekä maan rakenteen ja kasvukunnon vuoksi. Keskeiseksi kysymykseksi nousi sopimustuotanto sekä maata parantavien kasvien maataloustuet. Näistä kasveista harvoin saadaan myytävää satoa, jolloin taloudellinen kannattavuus voi jäädä heikoksi, vaikka maan kasvukunnolle ja rakenteelle saataisiin kasvivalinnalla hyötyjä.
Aiheesta olisi syytä tehdä lisätutkimusta. Suositeltavaa olisi syventää tutkimusta ja ottaa huomioon myös eri välikasvivaihtoehtojen hiilitaseet sekä muuttuvien maataloustukijärjestelmien vaikutukset eri kasvien kannattavuuteen. Thesis aimed to study options and to evaluate how well different crops are suitable for the same crop rotation with seed potatoes. Aspects of this work were the importance of soil growth and its improvement. Also, the soil structure was an issue to be kept in mind. Another matter in this thesis was the quality of the seed potato and the assurance of the yield. The economics for each crop was also calculated. The best possible economic benefits and improvement in seed potato quality and growth potential. The aim was to find intermediate plants that would restore and improve soil growth capability and increase the activity of the small organisms. The work was car-ried out together with Finnish Seed Potato Centre LTD.
In this thesis the best providing intermediate crops were studied with desktop research and with material provided by commissionaire. The material used in thesis was not statistically tested. The sources used in this thesis were literature and the author's own experiences.
The final conclusions of the work revealed that the most versatile crop rotation is the most bene-ficial. And that economically best solution is to have contracts where the crops are to be sold. There should be different plants in the crop rotation to minimize plant disease pressure, prevent the emergence of resistance to plant protection agents. Variations in agricultural subsidies have definite effect on crop selection. Most of soil improving plants rarely have anything to be harvest-ed, which makes their economical profitability weak. Even if the soil growth potent and structure would benefit from plant selection.
Further research on the subject should be carried out. It would be advisable to deepen the research and consider the carbon balances of the various crop alternatives. Similarly, the impact of variable agricultural support schemes should be contemplated on the profitability of the various plants.
Työssä etsittiin välikasveja, joista saadaan paras mahdollinen hyöty taloudellisesti sekä parannetaan siemenperunan laatua ja kasvumahdollisuuksia. Tarkoitus oli myös löytää välikasveja, jotka ennallistavat ja parantavat maan kasvukuntoa ja lisäävät pieneliötoimintaa.
Työn lähdemateriaalina käytettiin kirjallisuutta ja toimeksiantajan tarjoamaa satotietomateriaalia sekä tekijän omia kokemuksia. Työssä käytettyä toimeksiantajan materiaalia ei ole tilastollisesti testattu.
Työn tuloksena oli, että mahdollisimman monipuolinen viljelykierto hyödyttää eniten. Viljelykierrossa on syytä olla erilaisia kasveja kasvitautipaineen minimoimiseksi, kasvinsuojeluaineiden resistenssin syntymisen ehkäisyn takia sekä maan rakenteen ja kasvukunnon vuoksi. Keskeiseksi kysymykseksi nousi sopimustuotanto sekä maata parantavien kasvien maataloustuet. Näistä kasveista harvoin saadaan myytävää satoa, jolloin taloudellinen kannattavuus voi jäädä heikoksi, vaikka maan kasvukunnolle ja rakenteelle saataisiin kasvivalinnalla hyötyjä.
Aiheesta olisi syytä tehdä lisätutkimusta. Suositeltavaa olisi syventää tutkimusta ja ottaa huomioon myös eri välikasvivaihtoehtojen hiilitaseet sekä muuttuvien maataloustukijärjestelmien vaikutukset eri kasvien kannattavuuteen.
In this thesis the best providing intermediate crops were studied with desktop research and with material provided by commissionaire. The material used in thesis was not statistically tested. The sources used in this thesis were literature and the author's own experiences.
The final conclusions of the work revealed that the most versatile crop rotation is the most bene-ficial. And that economically best solution is to have contracts where the crops are to be sold. There should be different plants in the crop rotation to minimize plant disease pressure, prevent the emergence of resistance to plant protection agents. Variations in agricultural subsidies have definite effect on crop selection. Most of soil improving plants rarely have anything to be harvest-ed, which makes their economical profitability weak. Even if the soil growth potent and structure would benefit from plant selection.
Further research on the subject should be carried out. It would be advisable to deepen the research and consider the carbon balances of the various crop alternatives. Similarly, the impact of variable agricultural support schemes should be contemplated on the profitability of the various plants.