Tervetuloa Heinikseen : perehdytyskansio Heinäsalmikodin ohjaajille

Abstract

Tämän toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa uusi perehdytyskansio lastensuojelu- yksikköön Heinäsalmikotiin. Perehdytyskansion tavoitteena on tukea uusien ohjaajien ja harjoitteli- joiden työhön perehtymistä ja toimia nykyisten ohjaajien työvälineenä. Opinnäytetyömme teoreettinen osuus koostuu perehdyttämisestä ja lastensuojelusta ja siinä käsitellään perehdytystä käsit- teenä, sen merkitystä sekä perehdyttämisen apuna käytettäviä materiaaleja. Lisäksi teoreettisessa osuudessa käsitellään lastensuojelua ja sijais- ja laitoshuoltoa sekä lapsen oikeuksia ja osallisuutta sijaishuollon ympäristössä. Koska sekä lastensuojelu että perehdytys ovat lakisääteistä toimintaa, koimme tarpeelliseksi sivuta näihin liittyvää lainsäädäntöä. Käytimme tuotteen kehittämisessä apuna Jämsän ja Mannisen (2000) teosta “Osaamisen tuotteistaminen sosiaali- ja terveysalalla”. Teos antoi rungon perehdytyskansion tekemiselle ja prosessin eri vaiheiden tunnistamiselle. Tutkimuksellisessa osuudessa käsittelemme kyselyä, jonka avulla selvitimme Heinäsalmikodin työntekijöiden mielipiteitä perehdytyskansion sisältöön liittyen. Kyselyn avulla kartoitimme perehdytyskansion sisältöä ja aiheiden tärkeyttä, jotta pystyimme tuottamaan perehdytyskansion, joka vastaa ohjaajien ja harjoittelijoiden tarpeita. Pyrimme mahdollisimman vuorovaikutteiseen yhteistyöhön yhteistyökumppanimme kanssa, ja tämän vuoksi pidimme yhteyttä yhteistyökumppaniimme tasaisin väliajoin. Perehdytyskansio tuotettiin toimijalähtöisiä menetelmiä soveltaen niin, että kehittämisessä olivat mukana Heinäsalmikodin apulaisjohtaja, vastaava ohjaaja ja ohjaajia. Kysely toteutettiin maaliskuussa 2024, ja siihen vastasivat yhteensä yhdeksän työntekijää. Näiden vastausten, yhteistyön ja perehdytyksen ja lastensuojelun tietoperustaan perehtymisen avulla rakensimme perehdytyskansion ja perehdytyksen muistilistan, jotka vastaisuudessa tukisivat Heinäsalmikodin perehdytyskäytäntöjä. Kyselyn johtopäätökset liittyivät pitkälti perehdytyskansion sisältöön ja siihen, kuinka tärkeiksi sisällöt koettiin. Vastaukset avustivat meitä myös opinnäyte- työmme ja perehdytyskansion arvioimisessa. Uskomme, että perehdytyskansio kehittää pitkällä aikavälillä perehdytyskäytäntöjen lisäksi myös Heinäsalmikodin asiakkaiden saamia palveluja. Opinnäytetyön prosessin myötä ammattitaitomme kehittyi, sillä perehdyimme laajasti muun muassa lastensuojelun käytäntöihin ja perehdytykseen ja sen tärkeyteen. Lisäksi opimme perehdytyskansion prosessin aikana tekemään yhteistyötä yhteistyökumppanimme kanssa, ja näin kehitimme myös vuorovaikutustaitojamme.

The primary objective of this functional thesis was to develop an orientation folder tailored for personnel at a children's home facility. This folder was designed to enhance the orientation process for new employees while also serving as a resource for existing staff. Ultimately, the aim is to positively influence the quality of services provided to children, as effective orientation is closely linked to improved job performance. The theoretical framework encompasses two key areas: employee orientation and foster care. In the discussion on employee orientation, emphasis is placed on clarifying its objectives, benefits, relevant materials, legal aspects, and its intersection with foster care practices. Likewise, the theoretical part of foster care delves into nurturing a child's development within the foster care system, safeguarding children's rights, and adherence to child welfare legislation. To ascertain the specific requirements and preferences of our collaborating partner, a children's home located in Oulu, a comprehensive questionnaire was sent to all staff members. This questionnaire primarily addressed the potential content of the orientation folder and its perceived relevance to the organizational context and duties. Subsequently, through interactions with the management, an orientation folder was developed to align closely with the institution's needs. Additionally, a feedback session was convened to review the efficacy of the product and the collaborative process, receiving positive evaluations from our collaboration partner. Throughout the development of the orientation folder and the composition of this thesis, we deepened our understanding of the significance of effective orientation practices, the intricacies of the foster care system, and the principles of child welfare. Furthermore, the cooperation enhanced our proficiency in navigating cooperative processes. We contend that the subject of orientation holds profound relevance within the realm of foster care, offering avenues to enhance service provision for children and address persistent challenges within the child welfare domain.