Hakijakokemuksen kartoittaminen henkilöstöpalveluyrityksessä
Nevalainen, Mira (2024)
Nevalainen, Mira
2024
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415576
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024052415576
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää ja kartoittaa Yritys X:n hakijakokemusta sekä rekrytointiprosessin onnistumista. Työn tarkoituksena oli selvittää, millainen hakijakokemus työnhakijoille jää sekä millaisia näkemyksiä rekrytointikonsulteilla on nykyisestä rekrytointiprosessista. Tutkimustyön tavoitteena oli löytää rekrytointiprosessin kompastuskivet ja esittää niihin kehitysehdotuksia.
Teoreettisen osuuden tavoitteena oli antaa yleiskuva henkilöstöpalvelualasta toimialana, rekrytoinnista henkilöstöpalveluyrityksessä sekä hakijakokemuksesta osana työnantajakuvaa. Teoreettisen osuuden aineistona käytettiin alan kirjallisuutta, artikkeleita sekä tutkimusraportteja. Työn empiirisessä osuudessa selvitettiin hakijakokemuskyselyn avulla työnhakijoiden kokemuksia rekrytointiprosessista. Tavoitteena oli selvittää, millainen hakijakokemus rekrytointiprosessista jää ja sitä kautta saada kehitysehdotuksia prosessiin. Lisäksi rekrytointikonsulteille pidettiin ryhmähaastattelu, jonka tavoitteena oli syventää ymmärrystä rekrytointiprosessin toimivuudesta ja haasteista sekä kerätä heidän näkemyksiään mahdollisista parannusehdotuksista. Tämän kahden osan yhdistetty analyysi tarjoaa kokonaisvaltaisen kuvan rekrytointiprosessin nykytilasta ja mahdollisista kehityskohteista. Lisäksi se antaa arvokasta tietoa siitä, miten prosessia voisi parantaa niin, että se palvelisi sekä työnantajaa että työnhakijaa entistäkin paremmin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä työnhakijat että rekrytointikonsultit arvostavat avoimuutta ja sujuvuutta rekrytointiprosessissa. Työnhakijat toivovat tarkempaa työtehtävän kuvausta ilmoituksissa ja nopeampaa hakuprosessia, kun taas rekrytointikonsultit korostavat asiakasyritysten parempaa kommunikaatiota ja järjestelmän tehokkaampaa käyttöä. Työnhakijoiden näkökulmasta haetun työtehtävän tarkempi kuvaus työpaikkailmoituksissa ja hakuprosessin nopeuttaminen nousivat keskeisiksi kehityskohteiksi. Lisäksi työnhakijat toivoivat tiedon lisäämistä eri rekrytointiprosessin vaiheissa ja selkeää ilmoitusviestiä rekrytoinnin päätyttyä. Rekrytointikonsulttien keskeisimmäksi kehityskohteeksi nousi asiakasyritysten parempi tavoittaminen ja kommunikointi. Lisäksi rekrytointikonsultit toivoivat saavansa järjestelmään koulutuksia, jotta sitä saisi paremmin hyödynnettyä rekrytointiprosessissa ja sitä kautta parannettua hakijakokemusta.
Tulosten arvioinnissa on havaittavissa selkeä yhteneväisyys työnhakijoiden ja rekrytointikonsulttien välillä, jotka molemmat korostavat avoimuutta ja sujuvuutta rekrytointiprosessissa. Työnhakijat painottavat tarvetta tarkempaan ja selkeämpään viestintään rekrytointiprosessin eri vaiheissa, kun taas rekrytointikonsultit kiinnittävät huomiota asiakasyritysten kanssa tapahtuvaan kommunikaatioon ja järjestelmän tehokkaampaan käyttöön. Tämä viittaa siihen, että parannettavaa löytyy niin viestinnän kuin prosessienkin suhteen, ja että näiden parantamistoimien avulla voidaan merkittävästi edistää hakijakokemuksen laadukkuutta ja rekrytointiprosessin sujuvuutta henkilöstöpalveluyrityksessä.
Teoreettisen osuuden tavoitteena oli antaa yleiskuva henkilöstöpalvelualasta toimialana, rekrytoinnista henkilöstöpalveluyrityksessä sekä hakijakokemuksesta osana työnantajakuvaa. Teoreettisen osuuden aineistona käytettiin alan kirjallisuutta, artikkeleita sekä tutkimusraportteja. Työn empiirisessä osuudessa selvitettiin hakijakokemuskyselyn avulla työnhakijoiden kokemuksia rekrytointiprosessista. Tavoitteena oli selvittää, millainen hakijakokemus rekrytointiprosessista jää ja sitä kautta saada kehitysehdotuksia prosessiin. Lisäksi rekrytointikonsulteille pidettiin ryhmähaastattelu, jonka tavoitteena oli syventää ymmärrystä rekrytointiprosessin toimivuudesta ja haasteista sekä kerätä heidän näkemyksiään mahdollisista parannusehdotuksista. Tämän kahden osan yhdistetty analyysi tarjoaa kokonaisvaltaisen kuvan rekrytointiprosessin nykytilasta ja mahdollisista kehityskohteista. Lisäksi se antaa arvokasta tietoa siitä, miten prosessia voisi parantaa niin, että se palvelisi sekä työnantajaa että työnhakijaa entistäkin paremmin.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä työnhakijat että rekrytointikonsultit arvostavat avoimuutta ja sujuvuutta rekrytointiprosessissa. Työnhakijat toivovat tarkempaa työtehtävän kuvausta ilmoituksissa ja nopeampaa hakuprosessia, kun taas rekrytointikonsultit korostavat asiakasyritysten parempaa kommunikaatiota ja järjestelmän tehokkaampaa käyttöä. Työnhakijoiden näkökulmasta haetun työtehtävän tarkempi kuvaus työpaikkailmoituksissa ja hakuprosessin nopeuttaminen nousivat keskeisiksi kehityskohteiksi. Lisäksi työnhakijat toivoivat tiedon lisäämistä eri rekrytointiprosessin vaiheissa ja selkeää ilmoitusviestiä rekrytoinnin päätyttyä. Rekrytointikonsulttien keskeisimmäksi kehityskohteeksi nousi asiakasyritysten parempi tavoittaminen ja kommunikointi. Lisäksi rekrytointikonsultit toivoivat saavansa järjestelmään koulutuksia, jotta sitä saisi paremmin hyödynnettyä rekrytointiprosessissa ja sitä kautta parannettua hakijakokemusta.
Tulosten arvioinnissa on havaittavissa selkeä yhteneväisyys työnhakijoiden ja rekrytointikonsulttien välillä, jotka molemmat korostavat avoimuutta ja sujuvuutta rekrytointiprosessissa. Työnhakijat painottavat tarvetta tarkempaan ja selkeämpään viestintään rekrytointiprosessin eri vaiheissa, kun taas rekrytointikonsultit kiinnittävät huomiota asiakasyritysten kanssa tapahtuvaan kommunikaatioon ja järjestelmän tehokkaampaan käyttöön. Tämä viittaa siihen, että parannettavaa löytyy niin viestinnän kuin prosessienkin suhteen, ja että näiden parantamistoimien avulla voidaan merkittävästi edistää hakijakokemuksen laadukkuutta ja rekrytointiprosessin sujuvuutta henkilöstöpalveluyrityksessä.