Muutosjohtamisella työhyvinvointia

Abstract

Muutosjohtamisen vaikutusta työhyvinvointiin ei ole laajemmin tutkittu suun terveydenhuollon saralla. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata työhyvinvointia edistäviä muutosjohtamisen keinoja suun terveydenhuollossa. Tavoitteena oli tuottaa uutta tietoa työhyvinvointia edistävistä muutosjohtamisen keinoista kehittämisen perustaksi ja yhteistyöorganisaatiollemme. Opinnäyte-työ toteutettiin yhteistyönä suun terveydenhuollon yksityisen palveluntuottajan kanssa.

Opinnäytetyö toteutettiin integratiivisena kirjallisuuskatsauksena. Aineiston haut tehtiin PubMed-, Cinahl- ja Google Scholar- tietokantoihin. Lopulliseen kirjallisuuskatsauksen analyysiin valittiin neljä tutkimusaineistoa ennalta määritettyjen kriteerien perusteella. Opinnäytetyön kehittämisosio toteutettiin työpajan muodossa yhteistyöorganisaation henkilöstön kanssa aivoriihi- menetelmää käyttäen. Aineistomme jäi määrällisesti hyvin pieneksi ja sen kautta tulokset vähäisiksi, mutta tuloksista voidaan nostaa esille kolme muutosjohtamisen keinoa, joiden avulla voidaan tukea henkilöstön työhyvinvointia. Nämä ovat avoimen vuorovaikutuksen lisääminen, organisaation muutosvalmiuden edistäminen sekä työn resurssien huomiointi. Aivoriihi- työpajasta saamamme aineisto tukee täysin kirjallisuuskatsauksen tuloksia.

Aivoriihi- työpajan tuloksista voidaan tehdä johtopäätös, että suun terveydenhuollon henkilöstö pitää tärkeänä, että muutosviestintä olisi selkeää, koko muutoksen ajan jatkuvaa ja kaikille sa-manaikaisesti jaettua. Johtamiselta toivottiin, että esihenkilöt perustelisivat muutostarpeen ja antaisivat tukensa henkilöstölle muutoksen aikana. Katsauksen ja aivoriihi- työpajan aineistoa vertailemalla huomattiin, että avoin vuorovaikutus, laadukas johtaminen, riittävät työnresurssit, työntekijöiden osallistaminen toistuivat molemmissa aineistoissa merkittävinä muutosjohtamisen keinoina.

Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää etenkin suun terveydenhuollon erilaisissa muutosproses-seissa, ja muutosjohtamisen keinot sopivat myös muualle terveydenhuoltoon muutosten aikana työhyvinvointia tukemaan. Löytämissämme tutkimuksissakin todetaan aiemman tutkitun tiedon puute, joten aihepiiri tarvitsee ehdottomasti lisätutkimusta tulevaisuudessa. Suun terveydenhuol-lon henkilöstön työhyvinvoinnin nykytilaa tulee kartoittaa tuoreilla tutkimuksilla etenkin työhyvin-voinnin ja työn vaativuustekijöiden tasapainon selvittämiseksi. Yhtenä jatkotutkimusaiheena on myös tutkia suun terveydenhuollon esihenkilöiden kykyä johtaa muutosta.