Henkilövahinkojen korvauskäsittelijöiden työhyvinvointi Pohjola Vakuutuksessa
Pyykkönen, Ville (2020)
Pyykkönen, Ville
2020
All rights reserved. This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024053018315
Tiivistelmä
Työ toteutettiin yhteistyössä Pohjola Vakuutuksen kanssa. Työn idea saatiin yhdessä yhden kohderyhmän esimiehen kanssa, kun mietimme mikä olisi ajankohtainen ja heitä hyödyttävä tutkimusaihe. Kyseiset työntekijät olivat juuri saaneet uuden työnkuvan ja siksi heidän tilanne oli molempien kannalta mielenkiintoinen tutkimuksen aihe. Tutkimuksessa etsitään vastauksia seuraaviin tutki- muskysymyksiin; mitkä tekijät edistävät henkilövahinkojen korvausneuvojien työhyvinvointia ja miten henkilövahinkoja käsittelevien työntekijöiden työhyvinvointia voidaan kehittää?
Työn tavoitteena taas oli saada aikaan materiaalia, jonka avulla Pohjola Vakuutus voi kehittää kyseisen ryhmän työhyvinvointia.
Tietoperusta koottiin työhyvinvoinnista kertovista artikkeleista, nettisivuista ja kirjoista. Suurin osa tietoperustan lähteistä olivat kotimaisia ja alan asiantuntijoiden kirjoittamia. Työ toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jokainen haastateltava haastateltiin yksilöhaastatteluna ja haastattelut nauhoitettiin. Lisäksi tutkimusmenetelmänä oli myös sisällönanalyysi, jonka avulla haastattelusta saadut materiaalit analysoitiin.
Tutkimuksen tulokset antavat selvän kuvan siitä, mitkä tekijät edistävät henkilövahinkokäsittelijöiden työhyvinvointia ja millä tekijöillä työhyvinvointia voidaan parantaa. Tuloksista käy ilmi, että kohderyhmän työhyvinvointia edistävät muun muassa esimiehen viestinnän sujuvuus sekä mahdollisuus vaikuttaa työyhteisössä. Toisaalta tuloksista käy myös ilmi asioita, joita Pohjola Vakuutus voi kehittää parantaakseen henkilövahinko käsittelijöiden työhyvinvointia. Näitä asioita olivat muun muassa esimiehen oikeudenmukainen kohtelu ja työtahti.
Työn johtopäätökset ovat ne, että työhyvinvointia edistää moni asia, mutta on myös asioita miten sitä voidaan kehittää. Asiat, jotka edistävät heidän työhyvinvointia liittyvät suurimmalta osin työyhteisöön, kun taas kehitettävät asiat johtajuuteen ja siihen kenelle he työstään vastaavat. Jatkotutkimusidea on selvittää, miten työhyvinvointi vaikuttaa tehokkuuteen. This study was conducted in co-operation with Pohjola Vakuutus (insurance company). The Idea of study was born in discussions with one of the target group foremen. The discussion was about what would be the best and the most topical subject, which would also be important and useful for the company. The Target group’s employees recently had their new job descriptions and that is why their situation is interesting for both of the partners. The goal of the study was to optain mate- rial, which helps Pohjola Vakuutus to develop target group’s well-being at work.
The theoretical background base was collected from articles, books and websites which deal with well-being at work. The biggest part of the sources were domestic and written by specialist in the field. The study was made using qualitative approach. One of the research methods was theme interview; each interviewee was interviewed individually and everything was recorded by using phone. Another research method was content analysis; interviews were analyzed by using that method.
The results of the study gave a clear indication of those effects which advance target group’s well- being at work. These effects include for example communication from foremen to employees and an opportunity to make an impact on the work community. The results also show that there are ways how Pohjola Vakuutus could advance target group’s well-being at work, for example by im- proving unfair treatment of settlers and too fast working pace.
As a conclusion, there are several factors that advance target group’s well-being at work but at the same time, there are ways of how Pohjola Vakuutus could develop them. Factors which advance their the well-being at work pertain mainly work community. Factors of how Pohjola Vakuutus could develop their well-being at work are related to leadership and to whom they are responsible for their work. Follow-up research idea would to be determine how well-being at work affects work efficiency.
Työn tavoitteena taas oli saada aikaan materiaalia, jonka avulla Pohjola Vakuutus voi kehittää kyseisen ryhmän työhyvinvointia.
Tietoperusta koottiin työhyvinvoinnista kertovista artikkeleista, nettisivuista ja kirjoista. Suurin osa tietoperustan lähteistä olivat kotimaisia ja alan asiantuntijoiden kirjoittamia. Työ toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, jokainen haastateltava haastateltiin yksilöhaastatteluna ja haastattelut nauhoitettiin. Lisäksi tutkimusmenetelmänä oli myös sisällönanalyysi, jonka avulla haastattelusta saadut materiaalit analysoitiin.
Tutkimuksen tulokset antavat selvän kuvan siitä, mitkä tekijät edistävät henkilövahinkokäsittelijöiden työhyvinvointia ja millä tekijöillä työhyvinvointia voidaan parantaa. Tuloksista käy ilmi, että kohderyhmän työhyvinvointia edistävät muun muassa esimiehen viestinnän sujuvuus sekä mahdollisuus vaikuttaa työyhteisössä. Toisaalta tuloksista käy myös ilmi asioita, joita Pohjola Vakuutus voi kehittää parantaakseen henkilövahinko käsittelijöiden työhyvinvointia. Näitä asioita olivat muun muassa esimiehen oikeudenmukainen kohtelu ja työtahti.
Työn johtopäätökset ovat ne, että työhyvinvointia edistää moni asia, mutta on myös asioita miten sitä voidaan kehittää. Asiat, jotka edistävät heidän työhyvinvointia liittyvät suurimmalta osin työyhteisöön, kun taas kehitettävät asiat johtajuuteen ja siihen kenelle he työstään vastaavat. Jatkotutkimusidea on selvittää, miten työhyvinvointi vaikuttaa tehokkuuteen.
The theoretical background base was collected from articles, books and websites which deal with well-being at work. The biggest part of the sources were domestic and written by specialist in the field. The study was made using qualitative approach. One of the research methods was theme interview; each interviewee was interviewed individually and everything was recorded by using phone. Another research method was content analysis; interviews were analyzed by using that method.
The results of the study gave a clear indication of those effects which advance target group’s well- being at work. These effects include for example communication from foremen to employees and an opportunity to make an impact on the work community. The results also show that there are ways how Pohjola Vakuutus could advance target group’s well-being at work, for example by im- proving unfair treatment of settlers and too fast working pace.
As a conclusion, there are several factors that advance target group’s well-being at work but at the same time, there are ways of how Pohjola Vakuutus could develop them. Factors which advance their the well-being at work pertain mainly work community. Factors of how Pohjola Vakuutus could develop their well-being at work are related to leadership and to whom they are responsible for their work. Follow-up research idea would to be determine how well-being at work affects work efficiency.